Kun muut tuijottaa treenatessa

img_3285

”Ei ne oikeasti tuijota, mutta kun se tuntuu siltä!” sanoin ystävälleni ja hän nyökytteli nauraen mun tarinalleni siitä, mitä tapahtuu kun lähden treenaamaan salille, joka on aivan täynnä. Kerroin, että sellaisessa tilanteessa mun aikani menee lähinnä nurkassa nyhjäämiseen ja nolosteluun, tai ainakin se siltä musta tuntuu. Turbovaihde on yhtäkkiä nollavaihde ja oon sukat ihan solmussa. En saa mitään aikaiseksi ja minä, joka yleensä oon vauhtia täynnä, oon kuin haamu itsestäni. Enkä tiedä miksi. Miksi se tuntuu siltä, että kaikki tuijottaa? Eikai siellä nyt kukaan oikeasti tuijota, koska enhän mäkään muita jaksa katsella. Yksin siellä ollaan ja keskitytään omaan treeniin. Eikö niin?

Samaa tunnetta kun ei tuu jumppatunneilla. Siellä on ihan ok olla vaikka ois enemmänkin porukkaa paikalla, koska meen aina eturiviin. Sullakin varmaan on muuten vakkaripaikka tunneilla? Mulla se on edessä oikealla. Kukaan ei oo silloin mun edessä sohimassa ja näen peilistä liikkeet, eikä musta toistaalta tunnu, että kukaan takaakaan tuijottaisi. Aika erikoista silti tuo tuijotus aspekti. Mistähän senkin oon keksinyt, oonko mä liian ujo salille? Oikein karmaisee ajatus täydestä salista ja ruuhkasta.

Nykyään pääsen salille vähän harvemmin, mutta kun suunnittelen treenejä, menen yleensä paikalle sellaisiin aikoihin, että salilla on tilaa. Käyn salilla yleensä aamuisin siinä klo 6-7 aikaan, joten ruuhkaa ei ole koskaan. Heh, ehkä ette yllättyneet, kaikki ei nauti aikaisista aamuista kuten osa meistä. On muutenkin ihana treenata heti aamusta, sillä näin aamuvirkkuna energiaa on silloin eniten ja päivä alkaa sporttisesti heti ekoista tunneista. Nyt kun oon päässyt taas pitkästä aikaa viikoittain salille ja vielä aamuisin, on ollut ihana treenata (ilman tuijottavia silmiä haha!) rauhassa ja nauttia vapaasta tilasta. Tunnelma on myös itselleni juuri oikeanlainen. Ei liian hälyisä ja on hyvää aikaa keskittyä vain siihen omaan treeniin.

Kuka muu tuntee olonsa kiusalliseksi, kun sali on aivan täynnä? Eikö tunnukin siltä, että kaikki tuijottaisivat juuri sinua? 

8 vastausta artikkeliin “Kun muut tuijottaa treenatessa

  1. minä! mua ahdistaa ajatuskin mennä salille ruuhka-aikaan :D joku siinä ihmispaljoudessa inhottaa ja se kun ei varmana pääse tekee just siinä järjestyksessä treeniä kun oli suunnitellut. siksipä myös käyn aamulla 7-8 aikaan ja usein saa olla yksin, toinen hyvä aika on illalla 20-22 välillä tai klo 13-15 aikaan. treenitehot laskee kyllä puolella jos on paljon lössiä, vaikka kuinka koitan olla välittämättä muista. eikä ne edes tuijota,ainakaan niin että huomaisin :D muutenkin oon aika erakko,ehkä silläkin jotain tekemistä asian kanssa..

    Tykkää

    1. Niin sekin on tosiaan yksi syy, jos laitteita vaikka käyttää tai tykkää treenailla tietyssä paikassa, että ruuhka-aikaan se on aina varattu. Parempi siis valita treeniajat itselle sopivina aikoina, onneksi se usein onnistuu sullakin :) Mäkin oon selvästi salierokka, vaikka muuten en sitä olekaan :D

      Tykkää

  2. Minä :D. Kyllä itsestään saa monesti enemmän irti, kun salilla on tilaa eikä tarvitse kuikuilla että onko laitteet vapaana jne.

    Tykkää

  3. Sama täällä tai ei enää nykyisin mutta silloin lukioaikana kun salilla käymistä aloittelin en koskaan mennyt salille 16 jälkeen koska pelkäsin valtavasti muita ihmisiä. Mua ihan toden teolla ahdisti ja paljon. Nykyään käyn salilla jossa on niin paljon tilaa että ruuhka-aikakaan ei haittaa eikä muut enää ahdista. Mutta jumppatunnit onkin asia erikseen. Kävin viime viikolla ensimmäisen kerran koko elämässäni yksin jumppatunnilla ja voin kertoa että kynnys oli suuri. En ole koskaan muutenkaan ollut mikään jumppari mutta olin erittäin tyytyväinen itseeni että uskalsin mennä. Ehkä sitä uskaltaa toistekin.

    Tykkää

    1. Mikähän siinä on tosiaan, että jumppatunnit on niin monille helpompia paikkoja olla vaikka kuinka näkyvillä? Onko se se, että ollaan niin lähekkäin, eikä synny sellaisia turhia mietintärakoja ihmisten välille? :D Hassua.

      Ihanaa, että sait aikaiseksi mennä jumppaan! Tiedän mistä puhut, mulla oli iso kynnys nimittäin mennä tanssitunneilla yli 10 vuoden tauon jälkeen. Onneksi menin. <3

      Tykkää

  4. Tutulta kuulostaa! Kävin viimeksi maanantaina (pitkästä aikaa) salilla ja menin sinne tietoisesti heti klo 8 jälkeen aamulla, koska a) päivä saa hyvän startin ja b) silloin se ei ole täyteen ammuttu, kuten iltapäivisin/illalla. Tulee jotenkin orpo olo täydellä salilla, kun tosiaan joka paikkaan pitää jonottaa + itse alan helposti verrata itseäni muihin. Tiedän, että ei pitäisi, koska jokainen tekee omaa juttuaan ja omilla tavoitteillaan, mutta helposti tulee vähän sellaisia ”en osaa, teenköhän tämän väärin?” fiiliksiä.

    Toisaalta tutuilla jumppatunneilla tunnen oloni oikein mukavaksi ja sillä tavalla itsevarmaksi, että uskallan mennä esim. eturiviin (koska sehän nyt on vaan paras paikka!) :D Ehkäpä sama varmuus löytyy myös sinne salille, kun siellä taas alkaa käymään useammin :) Mutta aamutreeneistä tuskin luovun, koska niistä saa niin hyvän buustin päivään! Ja noh, silloin siellä salilla on myös sitä tilaa :D

    Tykkää

    1. Voihan se olla tosiaan niin, että sitä vain kaipaa lisää toistokertoja, että tuntee itsensä mukavaksi myös siinä hälinässä salilla. Ei voi tietää :) Tosi harmi, jos sulla on joskus sellainen olo, että tulee vertailtua muihin. Muista vaan pitää katse itsessäsi ja miettiä niitä omia liikkeitä. Ihan varmasti teet oikein, kun keskityt kunnolla siihen lihakseeen mitä treenaat. <3 :) Tulossa muuten tekstiä aiheeseen liittyen, tosin vähän eri näkökulmasta. ;):)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s