Vahingossa ihan lihaton

Hesarissa oli joulukuun kuukausiliitteessä artikkeli toimittajasta, joka on elänyt vuoden kasvisruokavaliolla. Hän mainitsi, että ei siinä oikeastaan mitään vaikeutta ollut luopua lihasta, saihan sitä silti syödä vaikka mitä. Sama tyyppi puhui myös ääneen ajatuksensa siitä, että nykyään kasvissyönti tuntuu olevan menossa siihen suuntaan, että pian lihansyöntiä voisi verrata tupakanpolttoon. Niin kuin olisi suurikin synti syödä niitä pihvejänsä. Mikä on ajatuksena ihan ymmärrettävä, onhan paljon terveellisempiäkin vaihtoehtoja olemassa, myös eettisesti parempia.

Tuomitaanko sun mielestä lihansyönti jo nyt? Onko sun tuttavapiirissä joku, joka pitää kovaa ääntä vegeilystään? Niin, niitä taitaa olla nykyään joka porukassa jo useampi. Enää ei yksi vegekaveri riitä, pöydän ympärillä on helposti parikin kasviksia suosivaa tyyppiä ja on siellä usein yksi täysin vegaani paikalla. Sanotaan, että kasvissyöjä ei koskaan ole pöydän hiljaisin – päinvastoin. Kaikki kyllä tietävät missä hän istuu.

dsc06779
Yksi tämän syksyn suosituimmista kasvispöperöistä on meillä ollut sosekeitto. Joka kerta yhtä hyvää!

Mulla heräsi tästä hesarin jutusta ajatus siitä, että mitäs me tällä hetkellä syödään Villen kanssa? Ollaanko me vahingossa onnistuttu lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossa, vai syödäänkö me lihaa paljonkin?

Meillä ei suunnitella viikkojen ruokia etukäteen, mutta me pyritään kyllä tekemään kerran viikossa isompi satsi ruokaa, jota mulla olisi kotona syötävänä päivisin. Helpottaa päiviä, kun on kaksin lapsen kanssa, voi vaikka yhdellä kädellä kipata lautaselle ruokaa ja laittaa mikroon lämpiämään. Näissä ruoissa on silloin tällöin lihaa, mutta ei aina. Itseasiassa monesti oonkin pohtinut sitä, miten kivaa on ollut syödä niin, että aina ei tarvitse koota ateriaa vaikkapa jauhiksen ympärille. Miehet kun usein tarvitsevat lihaa, (ainakin kokevat sitä tarvitsevansa) mutta Villen kanssa ollaan huomattu, että pärjäähän sitä ilmankin ihan hyvin. Kunhan on proteiinia muussa muodossa, niin energiaa riittää kyllä.

Se miksi puhun olevani vahingossa lihaton, johtuu siitä, ettei tätä tilannetta ole suunniteltu millään tapaa. En mä ole tavoitellut syöväni kasviksia enemmän tai jättäväni ostamatta sitä lihaköntsää kaupasta. Taidettiin me tämän vuoden alussa yrittää olla vähän aikaa lihattomammalla linjalla, mutta sekin yritys loppui siihen, kun tajuttiin, ettei sitä yritystä edes tarvita. Tilanne on jo hyvin hallussa, vegeilystä on tullut totuttu tapa.

Viime viikolla meillä muuten syötiin kasvispihvejä. Yllätyin itsekin miten hyviä näistä tuli! Niiden öljyssä paistetun pinnan alle on piilotettu porkkanaa, pinaattia, kikherneitä, sipulia, perunajauhoa, kaurahiutaleita, kananmunaa ja mausteita. Nam!

dsc08099

Koen vahingon lihan kanssa alkaneen siitä, että oon pahasti altistunut ympärillä vellovalle keskustelulle tästä yhä enemmän ja enemmän kasvavasta linjasta syödä kasvispainotteisesti. Kyllähän me kaikki tiedetään miten paljon siitä puhutaan, että pitäisi ajatella enemmän ympäristöä ja eläimiä ja valita se kikherne -purnukka mieluummin ostoskoriin kuin pihvi. Niin se on sitten vahingossa tarttunut ajatus omaankin päähän ja tässä sitä ollaan, vahingossa lihattomana ruokapöydässä.

Eikä se vahinko oo huono juttu ollenkaan! 

Moni, joka jättää lihan, kokee tarvitsevansa sille korvikkeita. Kaikenlaiset nyhtikset ja härkikset siis tekee kauppansa, koska meitä lihattomia tyyppejä kassajonoissa riittää. Ne samat tyypit tosin usein ostaa myös sitä lihaakin, koska sitä tekee joskus mieli. Musta tämä onkin ihan ok, mutta kieltämättä mua hymyilyttää huomata, että se kasvislinja on vallannut yhä usemman arjen. Itse en mitään korvikkeita kaipaa, syön sitä mitä milloinkin mieli tekee. Ne nyhtikset ja härkikset ei esim. mulle maistu, mutta onneksi on vaikka mitä muuta mitä voi syödä. Niitä lihattomia vaihtoehtoja on musta jopa enemmän, mutta ehkä se johtuu asenteesta. Mietin, että ehkä mä olen jo niin pitkällä tämän vegeilyn kanssa, että oon sulkenut silmäni lihahyllylle ja näen houkuttavampana kaiken muun?

Niin, vegeily on helppoa, mutta voi ei, jos pitäisi jossain vaiheessa ryhtyä vegaaniksi. Siinä oliskin jo hommaa, kun yrittäis maitotuotteet saada jotenkin pois. Ja kananmuna! Voi ei, siitä ei taitais tulla mitään, ei ainakaan nyt imettäessä, kun energiaa pitää saada ihan hurjat määrät. Saa nähdä tuleeko sellainenkin päivä joskus, mutta suuresti epäilen. Kyllä ne kananmunat, ja juustot vaan maistuu niin hyvältä. Ja kuvitteliko joku että luopuisin raejuustosta? Niinpä. ;)

Miten paljon teillä syödään lihaa viikossa? Onko muutosta ollut havaittavissa? 

9 thoughts on “Vahingossa ihan lihaton

    1. Moi Mimu! Sosekeittoon laitan aina tuoreita kasviksia ison kasan ja nestettä niin, että kasvikset peittyvät. Heitän siis aina todella erilaisia kasviksia/juureksia sekaisin ja katson millainen keitto tulee. Tässä kuvan keitossa oli muistaakseni myös lisänä tuorejuustoa, että siitä tuli vähän pehmeämpää ja ruokaisampaa. Niin ja silloin laitoin myös kaalia ensimmäisen kerran sosekeittoon, toimi hyvin!

      Pahoittelut, ettei tarkempaa ohjetta löydy, keksin nämä keitot aina sillä hetkellä kun niitä väsään :)

      Tykkää

      1. Heh, mistähän lie tullut! Ainakin tuli selväksi, että Anna se siellä ;)

        Onkohan mulla jäänyt jotenkin alitajuntaan että oot kirjoittanut samasta aiheesta noinkin läheisellä otsikolla sitä kuitenkaan itse muistamatta? :D On meillä kyllä molemmilla fiksut jutut ;)

        Tykkää

  1. Meillä on myös ihan vahingossa ajauduttu kasvis-suuntaan :) Alkusyksystä jossain oli vinkki, että kokeile viikko kasvisruokaa. Siitä se sitten lähti. Nyt yritän saada joka viikkoon puolet kasvisruokaa. Suosikkina on härkis, kasvissosekeitto ja Pirkka-lehdestä bongattu pinaatti-raejuusto-mozzarella lasagne. Kasvissosekeittoon tykkään sekoittaa raejuustoa ja uusi löytö on Härkiksen murujen ripottelu sosekeittoon. On muuten tosi hyvää ;)

    Sinun kasvispihvit näyttivät oikein hyviltä. Saisiko niihin reseptin? :)
    Mukavaa joulun odotusta teidän perheelle!

    Tykkää

    1. Noin se monilla varmasti lähtee, ihan pienestä muutoksesta jonka kokeekin helpoksi. Ja jotenkin mä itse huomaan, että enää ei tee edes lihaa vaan mieli useinkaa. Enemmän tekee mieli juustoja ja kasvisvaihtoehtoja :)

      Pinaatti on ihan parasta! Voisin laittaa sitä mihin vaan, siksi tuo lasagne kuulosti tosi houkuttelevalta. Meillä oli näissä pihveissä myös paljon pinaattia, katsotaan jos vaikka saisin reseptin kasaan. Pitää ehkä tehdä näitä uusiksi niin muistetaan villen kanssa mitä kaikkea pihveihin laitettiin :D

      Ihanaa joulua sinnekin Maria! :)

      Tykkää

  2. Oon ollu semivege jo 13 vuotta. Semivege eli syön kasvisten lisäks kanaa ja kalaa. Kanaa syödään noin kerran viikossa. Kalaa syödään valitettavan harvoin kalliin hinnan vuoksi. Muutosta nyt viime aikoina on tullu et välillä syödään ihaan vegaaniruokaa vaikka ei oo tarkotus alkaa kokonaan vegaani linjalle. Se olis liian hankalaa. Mietitään nykyään myös enemmän proteiinin saantia, jos on joku kasvisruokaresepti jossa ei oo proteiinin lähdettä ni lisätään se. Mietitään mikä siihen sopis parhaiten.

    Oot viime aikoina kirjotellu liikunnasta. Ois kiva tietää enemmän myös ruoka puolesta.

    Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s