Tatuointini 3 vuotta, jatkoa tiedossa?

Siitä on nyt about kolme vuotta, kun istahdin ensimmäiseksi kuuden tunnin pätkäksi tatuoijan penkkiin ja malttamattomana odotin, että kuva selässäni olisi valmis. Kolme vuotta sitten olin vihdoin päättänyt ottaa itselleni isohkon tatuoinnin, jonka vuoksi istuisin siinä piinaavassa penkissä noin 18 tuntia. Ensimmäisen päivän jälkeen odotettavissa olisi siis vielä kaksi samanlaista kuuden tunnin settiä. Voin kertoa, että oli jännittyneet ja odottavat fiilikset!

img_1371

Tatuoin iholleni silloin kauniin korun, ajatuksena sellaisen, ettei koruja tarvitsisi enää pitää ja mulla olisi aina mun tärkein koruni mukana. Kolmen vuoden aikana oon jo tottunut kuvaan niinkin hyvin, etten oikeastaan enää tiedosta sen olemassaoloa. En näe kuvaa selässäni kuin harvoin ja joskus jopa yllätyn kuvia katsoessa siitä, miten kaunis se on. Ihan oikeasti joskus unohdan, että mulla on tatuointi. Ei siis tule tuijoteltua omaa ihoa ja kroppaa koko ajan, lähinnä joskus harvoin pysäytän katseen ja ihmettelen. Ihailen sen koukeroita ja tatuoijan kaunista käsialaa.

Silloin kun otin tämän kuvan iholleni, puhuin, että en aio jatkaa sitä. Varmaan ootte kuulleet nämä sanat joltain muultakin ennen? Eh, kuka lie sanat mun suuhun laittanut, koska muistan itsekin silloin tajunneeni sanojeni valheellisuuden. Jokainen joka ottaa tatuoinnin, lähes aina jatkaa sitä tai ottaa muutaman lisää. Poikkeuksiakin ehkä on, mutta no… ne poikkeukset on harvassa ;)

Ehkä joku jo arvasi, että tahdon jatkaa kuvaa jollakin kuvalla, joka liittyisi Alluun? Vielä en tiedä tarkkaan mitä se on, mutta ideoita on mielessä monia. Samalla tapaa, kun aiemmat kuvat symboloivat mulle tiettyjä asioita, tulee jatkokin olemaan vain symboli, ei suora lausahdus tai esimerkiksi nimi. Jotenkin mun tyyliini sopii paremmin se, että itse tiedän mitä kuvassa on ja mitä ajatuksia siihen sisältyy, jokaisen ei niitä tarvitse suoraan nähdä. :)

Näistä postauksista voit käydä kurkkimassa niitä tunnelmia, kun olin vasta saanut tatuointini. Huh, miten siitäkin on muuten jo niin kauan aikaa. Kolme vuotta jo?!

Mun ihana ensimmäinen tatuointini!

Valmis tatuointini on kuin koru!

Tatuointini viimeistelyä vaille valmiina

img_9009

Kuva ei tosiaan ole vielä suunniteltu, mutta sitten kun tiedän vähän enemmän, suuntaan luultavasti vanhaan tuttuun Liskogalleriaan kyselemään, että onko siellä hyviä ideoita mun ajatusteni jatkoksi. Katsotaan koska tämä toteutus tapahtuu, ehkä jo alkuvuodesta ennen kevään tuloa?

Miten sinä olet tatuoinut muiston jostakin rakkaasta ihmisestä ihollesi? Kirjailitko ehkä hänen nimensä, suunnittelit jonkin kuvan vai oliko mielessä joku lause joka liittyy häneen? 

7 vastausta artikkeliin “Tatuointini 3 vuotta, jatkoa tiedossa?

  1. Oliko tuo Hannen käsialaa? Hän on ainakin Liskogalleriasta jo lähtenyt eteenpäin, jos samaa tekijää siis kaipaat ☺

    Tykkää

    1. On! Eikä, kiitos Mira! Seurailen Hannea instagramissa, mutta enpä oo tajunnut sokeilta silmiltäni, että hän on lähtenyt omilleen. Hyvä, että joku huomasi ;)

      Tykkää

      1. Kävin itseasiassa viimeksi kesällä Hannen penkissä, nykyisin tosissaan vaikuttaa Bonafiden privaattistudiolla. Mukava paikka, saatiin olla aivan rauhassa! 👌

        Tykkää

  2. Moi Marissa! Just samat ajatukset, olen pian menossa ottaan ekaa tatuointia, iiks! ;) Siinä sanotaan mulle tärkeitä asioita nuoteilla, joten itse tiedän mitä se symboloi eikä sanoma ole niin ilmiselvä. Ellei sitten joku arvaa kappaletta ja osaa soittaa sitä pätkää. Ihanaa reissua muuten teille! :)

    Tykkää

    1. Rita, kuulostaa niin ihanalta idealta! Vau, enpä oo kuullut samanlaisesta keneltäkään tutulta. Siitä tulee varmasti kaunis <3 Paljon tsemppiä, toivotaan että suakaan ei koske tatuoinnin ottaminen ja kaikki menee helposti ja nopeasti :)

      Kiitos, täällä me nautiskellaan aikaerosta (ja viime yön shokkiuutisista, hehe!) ja auringosta :)

      Tykkää

  3. Sun tatuointi on todella kaunis! Itelläni on neljä tatuointia, joista ensimmäisen otin 16-vuotiaana. Okei, perinteinen tribaalinauha käsivarren ympäri, mutta en mä sitäkään pois antaisi. Se on osa mua ja mun historiaa <3 Viimeisimmästä tatskasta on nyt 6-7 vuotta ja jotenkin tuntui että kiintiö tuli täyteen. Ainoa poikkeus olisi, jos joskus lapsen saisin. Ja nyt synnytys on enää parin kuukauden päässä, eli ensi kesälle voisi vaikka jotakin kehitellä :)

    Tykkää

    1. On tosi hyvä, että nykyään saa helposti tatuoinnit piiloon, jos ei pidä siitä mitä on ottanut itselleen joskus aiemmin. Toisaalta, oon sun kanssa ihan samaa mieltä, että ne nuorenakin otetun kuvat on osa omaa historiaa ja ellei ne nyt koko kroppaa peitä, niin mitäs niitä kadottamaan. Saa nähdä keksitäänkö me molemmat jotkut osuvat tatuoinnit lasten kunniaksi :)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s