10 kiloa painosta pois ja palautuminen raskaudesta

Raskausaika on nyt ohi ja tästä eteenpäin katsotaan miten kroppa saataisiin taas kuntoon. Tänään ajattelinkin kirjoitella lyhyen katsauksen siihen, millainen olo on tällä hetkellä ja mihin on suunta tulevina kuukausina. Raskauskiloista puhutaan paljon ja niistäpä hölötän minäkin tänään. Haluaisin silti muistuttaa kaikkia, että meillä jokaisella keho kulkee tässä täysin omaa matkaansa, eikä koskaan voi verrata toisen raskausaikaa omaansa. Jollain niitä kiloja ei tule ollenkaan, kun taas monilla niitä kertyy senkin edestä. Jollain kunto ei kestä liikuntaa koko raskausaikana, kun taas joku liikkuu kolmen raskaana olevan edestä. Esimerkkejä kyllä riittää, mutta vain sinä tulet kokemaan juuri oman raskautesi.

Mitä omalle keholleni tapahtui viimeisen 9 kuukauden aikana?

Mun raskauteni eteni alkuun aika rauhassa ja sain ensimmäisen kolmanneksen aikana noin 2 kiloa lisäpainoa. Toisella kolmannekselle kiloja tuli lisää 5 ja viimeisellä ne kilot onkin nouseet nopeasti – painoa kertyi lisää vielä 7 kiloa. Yhteensä painoa tuli siis koko raskauden aikana 14. Eikö kuulostakin melko suurelta luvulta? No, sitä se onkin. Ihmetys olikin suuri, kun pääsin synntyslaitokselta kotiin. Kiloja oli muutamassa päivässä nimittäin kadonnut jo 7. Nyt kun synntyksestä on kaksi viikkoa, on luku jo 10,5 kiloa pienempi.

Päivittäin masu katoaa, kun kohtu kutistuu sieltä alta.
Viikko synnytyksestä ja masukin oli jo kutistunut reippaasti!

Kilot ovat pudonneet jo nyt kivasti, vaikka alkuun ajattelin sen olevan mahdotonta. Ennen synnytystä oli niin valtava olo, että on vaikea vieläkin ymmärtää mihin ne kilot oikein on sulaneet. Turvotus ei ole vieläkään kadonnut kokonaan ja esimerkiksi vielä kesällä käyttämiäni sormuksia en voi pitää, osa kengistä tuntuu tosin jo löysältä jalkaan. Olettaisin, että osa turvotuksesta pysyy vielä pitkäänkin. Ehkä joku teistä lukijoista osaa kertoa omaa kokemustaan siitä, että koska koitte kaiken turvotuksen kadonneen? Vuoden päästä? Aiemmin?

Varmaan myös arvaatte, että koska elintavat muuttuivat, myös kehonkoostumus muuttui. Vaikka siis kiloja tuli tuo 14, koen niitä tulleen enemmän. Lihas on muuttunut rasvaksi, olo ei ole kovinkaan fitti tällä hetkellä. Tämä ei ole pelkästään huono asia, imettäessä nimittäin tarvitaan paljon energiaa ja keho on valmistautunut tulevaan urakkaan. En siis huolehdi siitä vielä yhtään, uskon että rasvakerros tästä kehosta palaa kyllä omalla ajallaan pois.

dsc06794
Päivää ennen sairaalaan lähtöä.

Mikä on olo sektion jäljiltä? Jääkö arpi näkyviin?  

Sektion jäljiltä olo on tällä hetkellä hyvin parantunut ja en enää käytä särkylääkkeitä ja antibiootitkin loppuivat jo viikko sitten. Heti leikkauksen jälkeen vuotoja oli paljon, mielialat heittelivät, leikkausarpi oli kipeä ja liikkuminen oli vaikeaa. Kaikki tämä on kuitenkin helpottunut ajan kanssa ja joka päivä on jo parempi olo. Nyt voin jo käydä kävelemässä reippaaseen tahtiin ja nouseminen ja muu liikkuminen on helppoa. Alkuunhan en voinut edes nostaa lastani, mutta onneksi siihenkin tuli nopeasti muutos. Nyt lapsi on sylissä koko ajan ja pystyn puuhastellakin siinä samalla. Olo on kotioloissa lähes normaali.

Leikkauksen jälkeisiä vuotoja ei enää juurikaan ole, voin käydä saunassa, istua normaaleissa asennoissa ja haaveilla siitä, että tänä vuonna voin taas aloittaa normaalit treenit. Keho on vielä heikko ja keskivartalossa ei ole mitään voimaa, mutta sen kanssa voi hyvin vielä elää. Kipuja ei nimittäin ole ja se on tärkeintä. Voin elää normaalia arkea lapseni kanssa.

Mitä tulee arpeen, niin toivoisin sen jopa jäävän näkyviin. Se on iso muisto, kertoo mulle oman tarinansa siitä miten meidän poika saapui tähän maailmaan. Kirjoittelen teille vielä erikseen synnytyksestä joku päivä, teksti on jo luonnosvaiheessa. :)

Miten kävi kunnolle? 

Samalla kun kiloja tuli raskaudessa paljon, tottakai myös kunto on huonontunut. En ole treenannut aikoihin, joten töitä tulee olemaan jatkossa  ja paljon. Onneksi myös motivaatiota treeneihin paluuseen riittää (huh, mikä ikävä mulla onkaan hikoilla kunnolla!!), joten mitään ongelmaa ei siinä puolessa tule varmastikaan olemaan. Heti kun keho sen sallii, palaan treenien pariin. Toivottavasti mahdollisimman pian. :)

img_1359

Pitkä matka on kuljettu tähän päivään ja paljon on herännyt uusia ajatuksia ja tuntemuksia omasta kehosta. Niistä tuun aivan varmasti tässä tämän syksyn aikana kirjoittelemaan ja saatte olla mun matkassa mukana, kun yritän palautua takaisin omaan hyvään kuntooni. Stressiä mulla ei siitä ole, koska tässähän ei ole mitään muuta kuin aikaa ja mulla on mitä parhain treenikaveri käsivarsilla. Meidän pieni Allu rakastaa pitkiä kävelylenkkejä jo nyt ja siinä samassa pystyn hyvin tekemään omiakin lyhyitä treenejä. Kyykkyjä, hyppyjä ja sellaista.

Pikkuhiljaa tämä keho on taas oma vahva itsensä, innolla odotan millainen supernainen täältä vielä kuoriutuu!! ;)

Energistä viikonloppua meille kaikille! 

 

5 thoughts on “10 kiloa painosta pois ja palautuminen raskaudesta

  1. Kiitos mahtavasta blogista! Vaikka minulla ei ole lapsia eikä se vielä ajankohtaista edes ole, niin on silti mielenkiintoista lukea sinun kokemuksiasi raskaudesta sekä siitä palautumisesta. Kirjoitat asioista viisaasti ja todenperäisesti. Tekstejäsi on mukava lukea, käsittelivätpä ne sitten mitä aihealuetta tahansa! :)

    Tykkää

  2. Ihani blogi!
    Ja harmiksi on todettava, että nykyaikana äitien suurin ajatus synnytyksen jälkeen on oma kroppa ja palautuminen. Heti pitää olla fit, eikä omalle palautumiselle tai vartalolle anneta yhtään respectiä siitä mitä se on tehnyt.
    Ja puhumattakaan siitä vauvasta. Maailman ihanin asia ja ainut asia mistä blogifitmammat puhuu, on kunto sitä, kroppa tätä, palautuminen sitä ja tätä.
    En ymmärrä miksei koskaan voi höllätä ja NAUTTIA siitä, millaisen urakan on käynyt läpi. Miksi aina se ulkonäkö merkitsee? :(

    Tykkää

    1. Mooi Pilvi :)

      Ymmärrän ihan täysin sun ajatukset! Oon kauhulla välillä katsonut, kun jotkut raskaana olevat miettivät vain omaa kehoaan ja jopa laihdutetaan silloin, kun vielä odotetaan. Moni myös jättää imettämättä, kun kuulema tahtovat nopeasti takaisin omaan kuntoonsa ja enemmän omaa aikaa treenaamiseen. Itselle nuo ajatukset kuulostaa todella vieraalta, tiedostan hyvin sen, että on tässä sitten loppuelämä aikaa hoitaa itseään hyvään kuntoon. mihin ihmisillä on niin kiire?

      Mutta, osittain olen kanssasi eri mieltä, sillä omasta voinnista ja kunnosta on hyvä pitää huolta aina. Uskon, että me ollaan kaikki parempia äitejä, kun ollaan energisiä ja jaksetaan paremmin katsoa lapsen hyvinvoinnin päälle. Itselle se tarkoittaa sitä, että tahdon nostaa kuntoni taas entiselleen ja syödä hyvin, että jaksan. Onneksi myös lapsi hyötyy siitä. Se ei tarkoita, että äiti yrittäisi olla fit, vaan se on enemmänkin todella monen kohdalla sitä, että tahdotaan voida hyvin. Ainakin uskon monen ajattelevan näin :)

      Parasta tällä hetkellä todellakin on oma vauva, kaikki muut ajatukset ja oma vointi tulee aina kakkosena <3

      Kiitos hyvästä kommentista, pisti pohtimaan :)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s