10 faktaa – kertausta viime vuosista

Tämä postaus on juuri sinulle kirjoitettu, olet sitten vähän vanhempi tai uudempi lukija. Tässä omaa elämäänsä pyörittäessä ja siitä samalla tänne kirjoitellessa on välillä aika vaikea saada asioita kerrottua kokonaan. Osa asioista jää myös täysin juttelematta, mikä on valittu seikka. Ihan koko elämääni en näiden sivujen välilehdille jaa, mutta tottakai pyrin aina avaamaan asioita sitä myötä mikä teitä voisi kiinnostaa. En tiedä kuinka siinä olen aina onnistunut, mutta yritän koko ajan parhaani :)

Viime aikojen kommenteista oon aistinut, että selvästi voitaisiin tarvita pientä kertausta viime vuodesta/vuosista? Vai ootteko te kaikki ihan kärryillä kaikista tapahtuneista asioista? Tiedättekö te esimerkiksi, että miksi me ollaan muutettu niin moneen kertaan? Tai tiedätkö sinä uusi lukija, että mitä minä teen työkseni vai teenkö mitään? Jospa tämä postaus auttaisi täyttämään muutamat aukot. Ihan teistä jokaiselle. :)

IMG_0934

1. Olen Marissa, 28 v. onnellisuus- ja hyvinvointiholisti ja ihan aidosti ja oikeasti voin joka päivä sanoa löytäväni elämästä hymyä ja onnellisuutta. Olen se tyyppi, joka saa monet raivostumaan siitä, että pyrin aina olemaan positiivinen ja löytämään asioista niiden valoisan puolen. En jaksa niin takertua pikkusekkoihin ja uskon siihen, että omalla asenteella on suuri merkitys siihen, miten raskaalta elämä tuntuu, vai tuntuuko ollenkaan. Negatiivisuus ei kuulu omaan sanavarastooni ja pyrin aina hakeutumaan irti sellaisista ajatuksista, jos niitä syntyy. Vaikka elämässä onkin tapahtunut todella vaikeita asioita, olen kääntänyt ne vahvuudeksi – uskonkin, että meitä koetellaan eniten, jotka sen kaiken painolastin kestämme. Uskon myös vakaasti siihen, että asioilla on tarkoitus tapahtua ja omalla käytöksellämme ja valinnoillamme voimme vaikuttaa siihen mitä tapahtuu. Kaikkein eniten uskon kuitenkin siihen, että omasta itsestään pitää välittää ja siksi tätä blogia kirjoittelenkin. Tahdon jakaa teille ajatuksiani hyvinvoinnista, arjen iloista ja onnesta, siitä miten ehkä teille muillekin tarttuisi ne samat ajatukset tästä elämästä kuin mulle itsellenikin. Ne ajatukset, että vaikka välillä kaikki on ihan kamalaa, niin pian sieltä taas noustaan. Kaikki on meistä itsestämme ja omasta asenteestamme kiinni, eikös niin? :)

2. Asun mieheni kanssa Espoossa, emme ole naimisissa, mutta meillä on ihana syksy tulossa, sillä odotamme poikavauvaa.  Tämä uutinen on ehkä ihaninta koskaan ja olemme super onnellisia siitä, että meillä on käynyt näin hyvä tuuri ja saamme lapsen elämäämme. Oman pienen pakkauksen rakkautta. <3

Aiheesta lisää: Masuasukin postikortti maailmalta ja Hei uskothan, minusta tulee äiti! 

DSC06087

3. Työt olen aloittanut jo 14 vuotiaana ja 16 vuotiaasta saakka tehnyt töitä 6-7 päivää viikossa. Olin saman yrityksen palveluksessa leipomo- ja ravintola-alalla noin 10 vuotta ja kävin tuolloin lukion loppuun työn ohella. Muutin pois kotoa pian täysikäisenä. Kun 10 vuotta alkoi lähestyä, tajusin että ehkä on aika siirtyä uusiin hommiin ja lähteä tavoittelemaan jotain uutta. Siirryin tuolloin pankin kautta It-alalle. Pankissa työskentelystä oli haaveillut pitkään (olen harrastanut sijoitustoimintaa jo nuoresta) mutta pian huomasin, että se oli munlaiselleni vauhdikkaalle säveltäjälle se oli vähän liian jäykkää. Kaipaan päiviini säpinää ja tekemistä, niin ja yhtä vauhdikkaita työkavereita, joten siirryin sitten uusiin hommiin It-alalle. Niissä hommissa vierähtikin lähes neljä vuotta ennen kuin me tehtiin päätös ulkomaille lähdöstä mieheni Villen kanssa. Ohessa oon tehnyt monia muitakin hommia ja usein on ollut aina joku projekti meneillään, mutta ihan kaikkea ei varmaan tarvitse avata – se tieto teille riittää, että hommia on tehty. Ja PALJON. :)

4. Meillä oli viime syksynä paljon järjestelyitä meneillään, sillä meillä oli Villen kanssa tarkoitus lähteä ulkomaille. Kaksi vuotta oli suunniteltu aika, mutta oltiin myös avoimia kaikille mahdollisuuksille joita lähtö tuo. No, tammikuussa tulikin sitten tieto, että meikälaisen masussa on pieni kaveri sisällä ja sehän tottakai hieman sekoitti pakkaa. Ei siinä mitään, hommat seis ja uusia suunnitelmia tulille. Alunperin oltaisiin oltu lähödssä helmikuussa Singaporeen, mutta koska en ollut valmis lähtemään Aasiaan raskaana, tehtiin me täyskäännös. Ja no, tässä sitä nyt ollaan, kotona Suomessa kasvavan mahan kanssa.  Tästäkin on taas oppinut, että vaikka kuinka suunnittelee asioita ja elämäänsä, ei koskaan voi tietää mitä tapahtuu. ;)

Aiheesta lisää: Muutto ulkomaille 

DSC01101

5. Suunnitelmat menivät uusiksi, mutta ulkomaille kuitenkin lähdettiin. Viime kevät tuli kierrettyä pitkin Eurooppaa ja nähtiin useita upeita kohteita. Matka oli meidän unelmiemme täyttymys ja reissu ei olisi voinut tulla parempaan aikaan, sillä raskausaika ulkomailla sujuin hyvin ja mitään ongelmia ei ollut missään. Tehtiin molemmat töitä etänä. Ja voitte varmaan myös kuvitella, että tuleva lapsukainen on saanut melko onnellisen kasvualusta, kun vanhemmat on tuijotelleet alppeja ja muita kauniita näkymiä tämän raskauden ajan? Uskon nimittäin, että kaikki mitä äiti tuntee, vaikuttaa lapseen jo ihan sieltä sikiöstä saakka. Ja jos todella vaikuttaa, niin meidän lapsesta tulee kyllä hurjan onnellinen lapsi <3

Myöhemmin tulossa aiheeseen liittyen: toivepostaus ”raskaana ulkomailla” 

6. Olen sairastanut puolet elämästäni syömishäiriötä ja en häpeä puhua siitä. Olen myös nuorena ollut vakavasti masentunut, mutta selvinnyt siitä kovalla työllä ja lähipiirin tuella. Siinä siis myös syy elämänasenteeseeni nykyään – osaan arvostaa jokaista päivää, sillä olen kokenut niin syvät pohjat, ettei sieltä jokainen välttämättä nousisi ylös. Minä onneksi nousin ja olen kiitollinen siitä, että selvisin kaikesta siitä synkkyydestä. En tiedä mistä vahvuuteni kaivoin, mutta onneksi sitä oli. Elämä on ollut jo pitkään niin ihanaa. <3

Aiheesta lisää: Minä ennen ja nyt ja Mitä on masennus? Henkilökohtaista pohdintaa masennuksesta!

7. Mitä tulee syömishäiriöön, on vahvin nimike kohdallani ollut ortoreksia. Tästä syystä myös raskaaksi tuleminen ei ollut meille itsestäänselvyys (lue: rasvaton kroppa liian pitkään ja hormonitoiminnan häiriöt) ja siksipä tämä lapsukainen tulikin hieman yllätyksenä. Kirjoittelen varmasti jatkossa aiheeseen liittyen lisääkin, sillä monilta teistä on tullut kysymyksiä hormonitoimintaan liittyen ja siihen, että voiko tosiaan saada lapsia, jos joskus on sanottu, että niin ei tule käymään. No, minä ainakin toimin esimerkkinä siinä, että asioita voi tapahtua, jos antaa itselleen aikaa parantua ja tekee kaikkensa oman kehonsa eteen. Mutta, kuten sanottu, tästä juttua lisää myöhemmin.

IMG_9867

8. Olen todella rauhaton tapaus ja urheilu on mulle suuri henkireikä, jotta pääni ja minä pysytään koossa. Heh. Kaipaan todella paljon aktionia elämääni ja siinä ajassa kun moni muu vasta miettii mitä tekisi, olen jo luultavasti puoliksi valmis. Tämä tosin tarkoittaa myös sitä, että olen myös hieman kärsimätön. Haluaisin saada kaiken heti valmiiksi ja niin sitä sitten menetetään yöunia, kun ei malteta vain olla. Ehkä teistä joku tunnistaa tämän piirteen itsestään. ;) Jokatapauksessa, urheilu on tämänkin blogin yksi suuri osa, mutta tällä hetkellä se on raskauden vuoksi tauolla. Eiköhän niihin kuvioihin taas palta, kun tämä mamma pitää saada omaan kuntoonsa takaisin synnytyksen jälkeen. Ootte sitten tsemppaamassa mukana, jookos? :)

9. Urheilun lisäksi mulle todella tärkeää on terveellinen ruokavalio. Onneksi ajan kanssa siihen on myös osannut ottaa rentoutta mukaan ja siksipä mun arkeni koostuukin sekä terveellisistä valinnoista, että myös niistä jotka eivät välttämättä ruoki juuri muuta kuin mieltä ja hetken mielijohteita. Pyrin kuitenkin aina syömään sen mukaan, että keho voisi hyvin ja jaksaisin mahdollisimman hyvin. Nyt kun meillä on taas kunnon keittiö ja oma koti, tulee jatkossa aivan varmasti tännekin paljon reseptejä ja ruokajuttuja. Oottakaan vaan, kun pääsen vauhtiin! 

Aiheesta lisää: Hyvinvoiva vatsa ja oikeita valintoja keittiössä ja Miten oppisi syömään rennosti?

IMG_5847

10. Kirjoittaminen on mun juttuni ja työstän tällä hetkellä kahta kirjaa ja vastapainoksi on ihana kirjoitella tällaista arkista blogia. Kirjoitan monet jutut ajatuksenvirtana, mutta joskus innostun ja käytän paljonkin aikaa joihinkin teksteihin. Rakastan kirjoittaa ajatuksiani ylös, ehkä se toivottavasti näkyy teillekin sinne? Katsotaan tuleeko niistä opuksista koskaan mitään, mutta tämä blogi ainakin tulee jatkumaan niin kauan kun teitä lukijoita riittää. Eli toivottavasti pitkään :)

Ekstrafakta: puhun aina todella paljon ja siksi nämä postauksetkin aina venyvät ihan mahdottoman pitkäksi. Se kuka jaksoi lukea loppuun tämänkin hehtaarijutun, voi sanoa kommenttiboksiin heti hep. ;) 

Tuliko jotain muita kysymyksiä mieleen tähän hetkeen? :) 

 

29 thoughts on “10 faktaa – kertausta viime vuosista

  1. HEp, jaksoin!
    Laitoin muuten siulle tuossa joskus viikko sitten sähköpostia, ehkä joku päivä maltat vastailla :)

    Tykkää

  2. Hep hep ;) Oli kiva postaus, vaikka oonkin pitkään seurannut blogiasi, niin sai vähän kertausta. :D Hullua ajatella, että noin positiivinen ihminen on ollut joskus masentunut, mutta kuten sanoit, positiivisuus varmasti johtuu osittain juuri siitä. Oot kyllä huikean ihanan oloinen tyyppi, susta tulee varmasti ihan loistava äiti. <3

    Tykkää

    1. Moi Sanna!! :) Niinhän se vähän on, että usein sellaiset asiat eivät näy kenenkään kasvoilta ja sitä pahaa oloa ei enää jälkikäteen voi mitenkään nähdä. Kiitos kauniista sanoistasi, tulipa niistä hyvä mieli <3

      Ihanaa viikonloppua!

      Tykkää

  3. HEP! ;)
    Olen blogiasi lueskellut jo muutaman vuoden ja todella tykkään seurata elämän menoasi tätä kautta <3

    Tykkää

  4. Hep hep :) Sun juttuja on kyllä aina niin kiva lukea, tulee väkisinkin hyvälle tuulelle. Ja hassua kyllä miten mukana sitä voikaan olla periaatteessa täysin tuntemattoman ihmisen elämän iloissa ja suruissa. Ihania viimeisiä odotushetkiä teille ❤ Minä jään kärsimättömänä odottelemaan lisää vauvajuttuja :)

    Tykkää

  5. Hiphei ja loppuun päästiin ;) Olet kyllä niin ihanan pirteän oloinen että oksat pois! Olen seurannut blogiasi jo pitkään ja aina yhtä innoissani luen etenkin terveys- ja ruoka-aiheisia kirjoituksiasi :) En voi käsittää miten onnelliseksi tulin kun näin instassa ekan masu-kuvasi, koska jaamme (valitettavasti) saman taustan ja meillä eletään nyt sitä ”koskaan ei tiedä”-mitä tapahtuu mutta kroppa ei tunnu heräävän hormoniunestaan vaikka mieli sitä kuinka toivoisikin :/
    Postausta uudesta kodistanne (mikä kuvio teillä btw on ja onko se ennen ulkomaille lähtöä ollut ihana rempattu kämppä enää teidän?) sekä ruokajuttuja – ja pian niitä ihania vauvantuoksuisia juttuja odotan ja toivon :)

    Tykkää

    1. Moi Jossu! En ookkaan pitkään aikaan käynyt lukemassa sun juttujasi, täytyy nyt korjata tilanne! Toivottavasti sulla siellä kaikki on hyvin ja ainakin minä lähetän paljon tsemppiä hormonitoiminnan palautteluun. Siinä voi varmasti mennä pitkäänkin, mutta koita jaksaa itsekin tehdä kaikkesi sen palauttamiseen. Kunnon ravinto on tärkeää <3

      Meillä on vielä se aiempi asunto, mutta se on annettu eteenpäin hetkeksi. Sinne varmasti kyllä vielä palaillaan myöhemmin :)

      Tykkää

  6. Hep :D Pitkään aikaan ei olekaan tullut mitään kommentoitua, mutta kaikki postaukset on kyllä tullut luettua, niinkuin aina. Lomareissun jälkeen saikin lukea yhdessä putkessa monta postausta ;) Suurin osa näistä faktoista oli tuttuja juttuja, mutta kiva oli silti lukea kertausta. Toivottavasti saat joskus kirjan julkaistua :) Niin ja ruokajuttuja myös odotan innolla!

    Hei, nyt tuli muuten mieleen, että ois kiva lukea sinun ajatuksia yksin matkustamisesta :) Olen nimittäin lähdössä syyskuussa ekaa kertaa elämässäni yksin reissuun, koska alkuperäinen matkakaveri ei pystynytkään lähtemään.

    Tykkää

    1. Kiva Hanna, kun kävit kommentoimassa. Toive otettu vastaan, kirjoittelen aiheesta joku kerta! :) Mulla ei taida olla lähiaikoina nimittäin yksin matkustamista tiedossa, voi olla ihan kiva palata muistoihin ja miettiä millaista se oli rauhassa yksin ;) hih.

      Ihanaa viikonloppua! :)

      Tykkää

  7. Hep!

    Susta on kyllä huokunut onnellisuus ihan siitä saakka kun oon sun blogia lukenut ja se hehkuu myös kasvotusten :) Ihanaa loppuodotusta ja onnea uuteen kotiin! <3

    Tykkää

  8. HEP! Mukava oli kerrata, vaikka olenkin yrittänyt koko ajan pysyä perässä ;) Hurjasti onnea pienokaisesta!

    Tykkää

  9. En kestä, miten tommosia ihmisiä voi olla olemassa!! Siis pelkästään vain ja ainoastaan hyvällä sanottu tuo :) saisko tänne yhden kloonin susta, pitämään mutkin aina positiivisena? Haha no mutta niin odotan innolla juttua tosta raskautumisesta ja hormonitoiminnasta :) minäkin kun odotan sitä ihanaa ihmettä, että vaikka kroppa on sekasin ollut jo pidemmän aikaan, niin mekin saatas pikku vaavi meidän arjen valloittamaan <3

    Tykkää

  10. Heippa Marissa! Kyssärini ei liity mitenkään mihinkään paitsi siihen että tunnet Espoon ja minä en tiedä Espoosta mitään. Onko Espoossa (mieluusti Sellon läheisyydessä) muita edullisempia majoitusmahdollisuuksia kuin hotellit? Mitään guest house tyyppisiä en osannut etsiä. Kiitti avusta!

    Tykkää

    1. Moi :) Hmm… en osaa sanoa olisiko mitään motelleja, mutta suosittelen kurkkaamaan Airbnb:tä! Siellä on paljon asuntoja ja varmasti edullisemmin kuin hotellit, plus saat käyttöön kodin jossa voit esimerkiksi itse tehdä ruokaa tms. Säästää siinäkin heti kuluissa :)

      Tykkää

  11. Hep! Mukava lukea vähän sun viime vuosista niin pääsee hyvin kärryille taas. :) Ihanaa, että oot osannut kääntää vastoinkäymiset vahvuudeksi. Niin mäkin pyrin ajattelemaan. Minullakin on syömishäiriöhistoria ja voin iloksemme todeta, että lapsen saaminen ainakin omalla kohdallani auttoi suhtautumaan omaan kehoonsa entistäkin rennommin ja hyväksyvämmin. :)

    Tykkää

    1. Moi Heini :) Oon huomannut aivan saman! Vaikka pitkään ollut kehonsa kanssa sinut, niin pakko todeta, että nyt tilanne on vieläkin parempi. Jotenkin sitä katsoo itseään ihan eri silmin ja keho on yhtäkkiä aivan kuin se olisi toiselta otettu. Vaikea selittää mitä tarkoitan, mutta tämä raskaus on kai tuonut ison harppauksen lisää tajuamista siitä, mikä elämässä oikeasti on tärkeää :)

      Tykkää

  12. Moi,
    Olen lukenut blogiasi jo parisen vuotta (tai ehkä kauemminkin, en muista. Aika menee niin nopsaan. ;D). Ihailen elämänasennettasi ja vaikutat olevan sellainen ihminen, millainen itsekin haluaisin olla. Sellainen, millaisia ihmisiä ja ystäviä minäkin haluaisin elämääni. Kiitos siis, että jaat energiaasi ja positiivisuuttasi meille muillekin. Ja onnea uuteen kotiin, Espoossa on hyvä asua, täällä itsekin majailen. :)

    P.S. Raskausjutut tulevat ainakin minun kannaltani juuri hyvään aikaan, koska olen itsekin saamassa lapsen joulukuussa. Joten mielenkiinnolla odotan myös juttuja siitä, kun teidän Allu on syntynyt. Tsemppiä loppuraskauteen!

    Tykkää

    1. Moi Liisa :) Puhuitpa kauniisti. En tiedä olenko aina sellainen ihminen kuin toivoisin olevani, mutta aina voi yrittää kehittyä. Tänne kirjoittaminenkin aina auttaa, kommenttienkin kautta saa aina aihetta ajatuksiin. :)

      Ja kiitos tsempeistä, eiköhän tämä loppuraskaus mene nopeasti ja pian ollaan jo ihan uuden arjen keskellä. Terkkuja Espooseen, täällä kieltämättä on hyvä olla ;)

      Tykkää

  13. Tää oli kiva postaus vaikka monet asiat tuttuja olikin ;)
    En tiennytkään, että kirjojakin siellä työstät. Se on sellainen asia, jonka itsekin haluaisin joskus mahdollisesti toteuttaa. Katsotaan nyt mihin nuo tulevat opinnot vievät…. :)

    Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s