Miltä se vauvan potku oikein tuntuu?

Ensimmäisellä kerralla se oli erikoista. Se sai hiljaiseksi. Sitten se sai hykertelemään, kuin olisin ollut pieni lapsi. Makasin mahallani, kun sinä päätit, että nyt kerrotaan mamille missä minä paikkaani pidän. Suljin hetkeksi silmäni. En uskaltanut liittua hetkeen, kun tajusin mitä oli juuri tapahtunut. Tunnustelin oloani ja pureskelin tunnetta mielessäni. Hipaisuko se vain oli? Eikö enempää? Ja sitten polkaisit uudestaan. Viikkoja oli kasassa 16, en tiennyt voiko niitä nyt jo niin aikaisin odottaa. Makoilin hetken lisää ja sinä jatkoit liikkeitäsi. Hipsuttelit mun masun pintaani ja tajusin siinä sitten, että ehkä sulla on vähän ahdasta. Olinpa tyhmä! Makasin mahallani. Alkoikohan sulla happi loppua? Apua. Pakko kääntyä nopeasti toisinpäin!

Ensimmäisen potkuihin havahtumisen jälkeen liikkeitä alkoi tuntua usein. Alkuun se oli sellaista kutittelua mahan pinnassa, ihan pikkuista hipsutusta, jonka kyllä heti tunnistin. Oma masu on muutenkin aika rauhaisa tapaus, siksi erikoiset tuntemukset tuli huomattua heti. Pian liikkeet alkoivat muuttua vahvemmiksi ja hipsutus masun sisäpinnassa muuttui hennoiksi potkuiksi. Vauva tuntui reagoivan joskus musiikkiin, joskus liikkeet jatkuivat kokonaisen illan. Tuntuma on potkussa ihmeellisen mykistävä. Siis ensimmäisillä kerroilla nyt ainakin. Useiden viikkojen jälkeen ei voi enää joka kerta mykistyä, sillä tunteeseen tottuun. Sille hymyilee, masua tahtoo paijailla. Ja usein se kosketus saa potkut loppumaan. Vauva rauhoittuu.

Tuntuu se potku vain ulkoa koskettamallakin todella ihmeelliseltä. Ehkä oletkin itse tuntenut sen? Ville kuvaili asiaa sanoen, että ”se tuntuu siltä kuin joku vierittäisi biljardipalloa sun käden alla. Se tuntuu tosi jännältä.”

DSC05694

Raskaus on monella tapaa todella uusi asia, enkä oikeasti tiennyt mistään mitään ennen kuin pääsi itse kokemaan kaiken. Moni asia on vieläkin kokematta ja jokaista uutta tuntemusta oikein odotan. Jokainen on ihan yhtä jännittävä. Lukea voi monista asioista kirjojen sivuilta ja blogeista, mutta oma kokemus on kaikista tärkein. On niin monia asioita, joita ei voi millään sanoin selittää. Yksi asia on juurikin tämä mistä tänään kirjoitan.

Miltä se potku masussa tuntuu? Ihmeelliseltä, erikoiselta, mahaa kutkuttavalta. Joskus aika kivuliaaltakin, jos se on oikeassa kohtaa. Ja voi kyllä, vauva kyllä osaa valita ne oikeat kohdat. Osaa yllättää. Toivon, että joku päivä sinäkin pääset nämä mun kertomukseni kokemaan ihan itse. Sitten tiedät, mitä sanoillani tarkoitin.

Me lähdetään pian ahkerasti hyörivän Allun kanssa ulos, siellä näyttäisi tulevan taas uusi upea päivä, aurinkoa tällä viikolla riittää. Poika nukahtaa aina heti liikkeessä (kuten vauvelit yleensäkin) ja siksi on kiva pysyä vauhdissa. Potkut ja liikkeet masussa on olleet tähän asti tosi ihania, mutta näin 34 viikon lopussa on saanut huomata, että tila alkaa loppua kesken ja siksi olo on joskus jopa aika tukala. Eiköhän siis lähdetä pian liikkeelle ja päästetään beibi unosille. Aurinkoista päivää kaikille! :)

Ja hei, mietin tässä, että mitähän Ville sitten sanoo, kun masusta ei synnykään biljardipallo, vaan ihka oikea pieni poika? Yllättyyköhän se vieläkin enemmän kuin niistä itse potkuista? ;)

Milloin sinä tunsit ensimmäiset potkusi? 

7 thoughts on “Miltä se vauvan potku oikein tuntuu?

  1. Vaikka siitä on jo kohta 30 v.,kun tunsin ainokaiseni potkun,muistan vielä missä olin ja miltä se tuntui.Olin töissä (vanhainkodissa) ja tauolla,istuskelin kaikessa rauhassa,kun se pieni hipaisu tuntui. Kuin pieni nippasu tai kupla sisälläni. Potkut sittemmin voimistui ja loppuaikoina alkoivat välillä jo sattuakin hiukan. Jännä juttu oli massun läpi nähdä pienet kantapäät,jotka painuivat käden alta pois :) Ihanaa aikaa…kaikki sujui hyvin. Mukava muistella ja olisin toistekin mennyt,jos Luoja ois suonut. Hyvä näinkin <3 Voimia ja iloista mieltä loppumetreille asti!

    Tykkää

    1. Uskon kun sanot, ettei niitä tunteita unohda. Eikä varmasti, vaikka kuinka monta lasta saisi, siitä tule yhtään sen vähemmän ihmeellistä mitä se pieni ihminen masussa saa aikaan. Voi tätä ihanaa aikaa, pitää nauttia jokaisesta hetkestä <3

      Kiitos kovasti Maarit tsempeistä, meillä menee täällä oikein hyvin :) <3 ihanaa kesän jatkoa!

      Tykkää

  2. Sitä on vaikea kuvata, miltä se eka kerta tuntui. Kuvailisin myös kuplinnaksi, kutittamiseksi myös voisi sanoa.. Maailman kaunein tunne jokatapauksessa ja jokaisen kolmen lapseni kohdalma yhtä ihmetyttävä.

    Nostipa tämä muistot pintaan. Kiitos <3

    Tykkää

  3. Ihanasti kirjoitettu muru! ♥_♥
    Mä en oo koskaan päässyt kokeilemaan kenenkään masua kun pikkuinen siellä möyrii. Muistan vaan kun kerran näin videon, missa koko touhu näytti siltä että vaavi pyrki siitä masun läpi pihalle :’D Noi on kyllä niin jänniä ja kutkuttavia juttuja! Niin ihanaa :)

    Tykkää

    1. Heii, meidän pitää ottaa treffit pian! Allu möyryy jatkuvasti, joten kyllä se varmasti tahtoo myöriä myös Monalle! <3 Ja hah, just eilen illalla tuntui siltä, että tuleekohan se kohta tosta navan kohdalta ulos. Sen verran isosti tuntui pyörivän ympyrää :D

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s