Tuorepuuroa lainakeittiössä

DSC03590

Katselin aamulla kuvia puhelimen muistista ja esiin nousi tämä hauska otos Nizzasta huhtikuulta. Sulle tuo kuva lautasellisesta tuorepuuroa ei ole ihan yhtä hauska kuin mulle, mutta ootas kun kerron mitä tarkoitan!

Tässä kuvassa näkyy meidän kolmas aamumme Nizzassa ja samalla ensimmäinen, kun saatiin eteemme lautaselliset ”puuroa”. Kaupoista ei kevään aikana löytynyt kunnollisia puurohiutaleita mistään ja kun vihdoin löytyi hiutaleita, niin ette tiedä miten hyvältä se hetki tuntui. Hypistelin pussia niin kädessäni ihmeissäni, että myyjäkin varmaan jo mietti, että olen tainnut olla pitkään ilman ruokaa. Hehe. Tarkennuksena siis, että oltiin jo parisen kuukautta oltu reissussa Euroopassa ja samalla ilman puuroa. Ja mitä käy suomalaiselle joka ei saa aamupuuroaan moneen kuukauteen? No, ei kai yhtään mitään, mutta ainakin ikävä siitä heräsi. Kyllä se on se puuro joka miehen tiellä pitää, vai miten se meni ;)

Takaisin aiheeseen. Ostettiin siis puurohiutaleita kaupasta. Aamulla alettiin niitä iloisena keittämään ja eihän niistä tullutkaan ihan sitä mitä piti. Vaikka kaupassa toisin luultiin, paljastui aamulla, että keittäessä ne lähinnä kastuivat kattilassa ja lopputulos oli jotain vellin ja vesilitkun väliltä. Se siitä puuroaamusta siis. Me oltiin vaan niin sokeita, että pussia katsellessa uskottiin se mitä haluttin – kyllä, tämä on puuroa. Pakko se on olla! 

Eikai siinä sitten mitään, puurot napaan vähän omituisena veden ja myslin sekoituksena ja joukkoon vähän jugua. Seuraavana aamuna onneksi jätin keittelyt väliin ja keksin tehdä tuorepuuroa. Sitä tököttiä siis, minkä näette tuossa kuvassakin. Joukossa oli vähän jogurttia, mangososetta, banaania ja mansikoita. Ja hei, hyväähän siitä tuli! Voi nam, kyllä kelpasi herkutella.

Tarinan huska juttu? Se, miten paljon tykkään ihan siitä kunnon puurosta ja miten paljon tunteita tuo aamu herätti, kun puuro ei ollutkaan puuroa. Olin ihan maani myynyt ja siinä hetkessä tajusin miten paljon puuroa oli ollut ikävä. Miten paljon tunteita voikin herättää vain yksi tuote, jota ikävöi kotoa? Sitä on syöty jo lähes 30 vuotta ja edelleen se on yksi aamun lemppareista. Nyt painun oikean puurokattilan äärelle ja nautiskelen ihanan tavallisen lautasen kaurapuuroa aamiaisella, päälle nokare voita ja vähän maitoa joukkoon. Voi veljet, miten se onkin hyvää. Parasta mitä juuri nyt voisin keksiä tähän hetkeen.

DSC03589

Mitä teidän aamiaisellanne on tänään ollut tarjolla? :)

8 thoughts on “Tuorepuuroa lainakeittiössä

  1. Puuro on aamiaisista parhain. Oon välillä yrittänyt vaihtaa munakasaamiaiseen, mutta kummasti aina palaan puuron ääreen.. Tänään oli aamusta tarjolla kaurapuuroa raejuustolla ja omenalla, huomenna ehkä mustikoilla ja banaaneilla. Ja mustikkapiirakkaa jälkkäriksi ;)

    Tykkää

  2. No sitä puuroa! :-D Kauraleseistä keitin, vähän kanelia mausteeksi ja pähkinöitä pureskeltavaksi. Kaveriksi tein vielä marjapirtelön ja kupin kahvia. Ihanaa, tuttua ja turvallista. :-)

    Tykkää

    1. Syksyllä mullakin varmasti palaa kaneli kuvioihin, se maistuu tosi hyvältä puuron kanssa. Ja omenaa vähän kylkeen, niin voi että. Nam!! <3

      Tykkää

  3. Sähän kun oot mun aamupalaseuraa useina aamuina niin aamupalaa tässä juuri parasta aikaa syön ja puuroa kyllä :D Puuron päällä tuoreita mustikoita, banaanibonnea ja chiasiemeniä :)

    Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s