Kaikkein eniten olen kiitollinen

Kun tänään heräsin, oli mulla päällimmäisenä mielessä kiitollisuus. Koko eilinen päivä oli aivan kuin satua ja sain kokea niin paljon ilon väristyksiä, että en muista koska viimeksi olisin ollut niin onnellinen. Niin ja onhan tää koko viikko ollut ihan mahtava, kun oon päässyt taas Suomeen ja näkemään läheisiäni. Eilinen oli silti kaikkea niin uutta ja ihanaa, että pakko jakaa ajatuksia siitä teillekin.

Onko teitä koskaan yllätetty niin, että ette olisi yhtään voinut kuvitella, että mitään sellaista tapahtuu?  No, niin kävi tälle iloiselle tädille eilen ;)

DSC05445

Nämä kuvassa näkyvät ilopillerit olivat järjestäneet todellisen yllätyksen ja mut haettiin illalla autolla serkkuni ylioppilasjuhlista suoraan toisiin juhliin. Omiin yllätysjuhliini! Miten mahtavaa! Outin mies Riku otti mut ja Villen kyytiin ja haki Petran luo viettämään ilta. En tietenkään matkalla tiennyt mihin mennään ja olin aivan ihmeissäni, että mitäs nyt oikein tapahtuu. Mitä toi porilainen mies tekee täällä Helsingissä? Onko se eksynyt? Mihin me ollaan menossa? :D 

Tiedättekö, mua ei oo muistaakseni koskaan ennen yllätetty. Ville on järkännyt pikkuisin yllätyksiä ja esimerkiksi vei mut ihanalle reissulle Porvooseen synttäreinä pari vuotta sitten, mutta kukaan ystävä ei ole tehnyt näin koskaan. En ainakaan muista sitä. Kukaan ei oo nähnyt näin paljon vaivaa salaillakseen ja järjestääkseen jotain vain siksi, että mulla olisi onnellinen olo. Itse tykkään yllättää ihmisiä ja keksiä kaikkea jäynää ja siksi varmasti tää tuntuikin niin hienolta, kun mulle tehtiin nyt samoin. Ja ottakai mä itkin taas paljon onnellisia kyyneleitä, kun päästiin perille ja näin pitkästä aikaa mulle tärkeitä ihmisiä. Edessä seisoi ovella Monna, Tuukka, Petra ja Outi. <3

DSC05442

Eilinen oli mulle jo tärkeä siksi, että pääsin juhlimaan serkkuni kaksoistutkintoa ja näin samalla paljon mulle tärkeitä sukulaisia. Osaa tosi pitkästä aikaa ja siksi olin jo juhlissa ihan kyyneleet silmissä ja pillitin kuin pieni lapsi. Hehe, mitäs oon vähän liian tunteellinen tyyppi. Jo siellä nautin olostani enemmän kuin koskaan ja kun kummityttöni soitti viulua ensimmäistä kertaa mun nähden, olin ihan ihmeissäni. Tosissaniko mulla on näin taitavia sukulaisia? Miten ihanaa olla osa tällaista sukua. Kaikilla jotain upeita taitoja ja jokainen omalla tavallaan niin taitava ja persoonaltaan kiinnostava. Ja sitten tuli vielä nämä juhlat siihen päälle. En pysty millään tuoda tänne sanoiksi asti mun eilistä oloani ja sitä, miten kiitollinen olen. Ehkä kuitenkin näistä kuvista ja sanoista välittyy teillekin saakka se hyvä olo, jonka eilinen toi?

Eilinen oli täynnä ihmeellistä taikaa.

Mietin päivittäin asioita joista oon kiitollinen. Tänään oon sydämestäni suuresti onnellinen, että mulla on iso suku ja paljon läheisiä. Että mulla on hyvät geenit ja oon esimerkiksi saanut lahjaksi olla näinkin tunteellinen ja nautin helposti kaikesta siitä mitä ympärillä tapahtuu. Että osaan eläytyä hetkeen. Samalla oon kiitollinen, että mulla on näin upeita ystäviä, jotka halusivat saada mut tuntemaan itseni tärkeäksi. Kiitos kiitos kiitos, ette tiedäkkään miten paljon juuri nyt hymyilen! Tästä riittääe enegiaa koko kesälle <3 :)

Onko teitä joskus yllätetty näin? Eikö ollutkin ihanaa? :) Rentouttavaa sunnuntaita!

7 thoughts on “Kaikkein eniten olen kiitollinen

  1. Mun mielestä oli niin ihana yllättää sut eilen ja nähdä kaikkia muitakin Helsingin ystäviä <3
    Josko nyt kesäaikaan taas nähtäisiin useammin :)

    Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s