5 askelta parempaan itsetuntoon

 

Yksi suuri asia näissä vähän vajaassa 28 vuodessa jotka olen elänyt, on ollut oppia ymmärtämään omaa itseäni. Olen oppinut, että ymmärtämällä omia tuntemuksiani ja hyväksymällä omat luonteenpiirteeni, pystyn olla vahva oma itseni. En jonkun toisen kopio, enkä jonkun muun toive siitä, mitä mun pitäisi olla.

Jotta voisi olla vahva omilla jaloillaan seisova ihminen, pitää osata tiedostaa omat luonteenpiirteensä. Niin omat heikkoudet kun vahvuudetkin. Todellisuushan on se, että me itse tiedetään parhaiten keitä me ollaan ja mitä me sisällämme tunnetaan. Kukaan ei voi sanoa meidän tunteista yhtään poikkisanaa, mutta se millaisia me ollaan ulospäin, näkyy silti parhaiten toisen silmissä. Ulkopuolinen näkee, miten mä käyttäydyn. Hän näkee miten mä häntä kohtelen, miten otan hänet huomioon ja miten kuuntelen. Silloin ei auta se, mitä itse itsestäni ajattelen, vaan teot vaikuttavat. Se vaikuttaa millaisena olen päättänyt toiselle näkyä ja miten vahvana itseäni kannan hänen edessään.
kuvaileminua. Olen aina ollut vähän liiaksikin kiinnostunut siitä, mitä joku muu musta ajattelee. Toisaalta, se on ollut myös yksi iso vahvuus, jonka kanssa olen tottunut elämään. Olen välittänyt siitä, miltä muista tuntuu, en vain voi ikinä ohittaa toisen tunteita. Tunteellisuus, empatia ja herkkyys kuuluukin sanavarastoon, joilla mua varmasti kuvattaisiin. Tippa oli linssissä eilenkin, kun sain vanhalta hyvältä ystävältä viestiä ja huomasin, miten hyvältä se tuntuu. Saman illan aikana jo nauroin moneen kertaan Euroviisuja katsoessa ja se tippa linssissä muuttui aivan erilaisiksi tunteiksi. Näkuviksi sellaisiksi, koska sellaisiahan niiden pitääkin olla. Tenteiden pitää näkyä ja kuulua, ei niitä saisi peittää.

Tahdon näkyä muille positiivisena, eloisana ja ehkä vähän erilaisenakin. Aitona kaikkein eniten. Nuo kuvassa näkyvät sanat ovat sellaisia, joita musta esimerkiksi jo riparilla sanottin. Te jotka kävitte riparin, teilläkin oli varmaan samanlainen tapa, että lopuksi kirjoitettiin kaikista paperille jokin mieleen jäänyt ajatus? Mulla on se oma paperi (ihana sellainen!) tallessa ja vaikka silloin pelkäsin, että mitähän muut sinne musta kirjoittelee, niin suurin osa oli ihan odotettua ja osuvaakin. Kyllä, olen tunteellinen. Kyllä, mietin vähän liikaa asioita silloin tällöin. Samalla olen siltikin se hauska ja positiivinen tyyppi, joka ei koskaan unohda kavereita.

Millaisena sinä muille tahdot näkyä? Omana itsenäsi, vaiko jonkun toisen kopiona?

Kirjoitin teille tiistaina siitä (klik!), miten ihmissuhteiden kuuluisi antaa meille hyvää energiaa ja miten pitäisi aina osata puhua suoraan toiselle omista tunteistaan ja ajatuksistaan. Siinä myös mainitsin, että usein niistä ihmisisitä, jotka keskittyvät puhumaan muista pahaa ja haukkumaan, näkyy vahvasti epävarmuus. Itsevarma ihminen ei nimittäin koskaan keskity muiden huonoihin puoliin ja siihen, että saisi toisen poljettua maahan. Itsevarma ihminen ei koe sellaiseen tarvetta. Epävarmuus näkyykin helposti huonoa käytöksenä, kun yrittää nostaa itseään muita ylemmäs. Jos olet huomannut itsessäsi sellaisia piirteitä, ehkä voisit yrittää nostaa omaa itsetuntoasi? Ainakin yrittää tehdä niin.

Viisi askelta vahvempaan itsetuntoon

  • Ymmärrä itseäsi ja omia luonteenpiirteitäsi. Sinulla on oikeus olla juuri oma itsesi. Onkin tärkeää ymmärtää mitkä asiat tekevät susta juuri sut itsesi. Saat olla oma itsesi, olit sitten hijainen, äänekäs tai joskus vähän molempia. Mitä kauemmin yrität muuttaa omia piirteitäsi joksikin muuksi, tulet aina olemaan epävarma. Ole siis ylpeänä juuri se tyyppi, joka peilin edessä seisoo. Se näkyy ulospäin vahvasti myös muille ja samalla he hyväksyvät sut sellaisena kuin olet. Hekin arvostavat sun piirteitäsi juuri niin paljon kuin itse arvostat.
  • Ymmärrä se ikävä tosiasia, että jokainen ei voi tykätä jokaisesta. Miten kiva olisikin, että jokainen tykkäisi meistä ja saisit aina vastakaikua tunteisiisi, mutta niin se ei vain valitettavasti ole. Jokainen meistä eksyy joskus vähän väärään seuraan ja joskus sitä jopa yrittää olla kaveri ihan väärien ihmisten kanssa ja koko ajan voi huonosti. Yrittää saada hyväksyntää ihmisiltä, jotka eivät koskaan meitä hyväksy. Mutkin on jätetty monet kerrat ulkopuolelle, haukuttu ja kiusattu vain siksi, että olen mitä olen. Tämä on näkynyt elämässä vahvasti epävarmuutena ja on kestänyt kauan ymmärtää, että positiivisuuttani en voi kitkeä. En voi muuttua keneksikään muuksi, kuin olla oma itseni. Ja tämän tajuaminen on tuonut ymmärryksen siihen, että vihaajat vihatkoon, minä olen silti oma itseni. Silloin seison omilla jaloillani vahvimpana, kun tiedän olevani aito. Kukaan ei pysty kumoamaan mua maahan, koska olen aina oma itseni. En joku viritelmä ja yritys olla joku toinen muu.
  • Kehu itseäsi onnistumisista. Joskus me huomaamattamme ollaan ylpeitä toisten hienoista teoista ja vaikka itse oltaisiin ihan yhtä upeita, me jätetään se täysin huomiotta. Kukaan ei ole toista tärkeämpi, eikä mielipiteillä tai teoilla ole eroa. Kehu siis ajoittain itseäsi ja muista, jokainen onnistuminen on tärkeä. Ala esimerkiksi kirjoittamaan onnistumisia paperille ylös ja huomaat, että jo pienikin asia voi aiheuttaa suuren hymyn huulillesi. Kehua itseäsi siitä, että ole ollut hyvä ystävä, kehu itseäsi ymmärtäväisestä luonteestasi tai vaikka siitä, että olet aina pitänyt huolta perheestäsi. Jokainen teko merkitsee. Suhteuta asiat elämääsi ja tilanteeseen jossa elät. Älä tavoittele kuuta taivaalta, jos olet vasta nousemassa sängystä ylos. Jo pieni kehu keittiöön pääsystä riittää.
  • Ymmärrä, että yksi epäonnistuminen ei tarkoita ikuista epäonnistumista. On taito, että osaa myös olla itseensä tyytyväinen, vaikka tekisi jotain väärin. Pitää osata myöntää omat virheensä ja ymmärtää, että maailma ei kaadu yhteen mokaan. Jos et ikinä tekisi virheitä, niin muuttuisitko koskaan? Kehittyisitkö ikinä? Et. Toisilla on huonompi tuuri kuin toisilla, mutta et voi myöskään aina tietää mitä toisten elämässä tapahtuu. Vaikka jonkun elämä näyttäisi sun mielestä aina täydelliseltä, se ei ole sitä. Some saa luotua aika suuren illuusion aikaan ja ihmiset eivät huutele omista epävarmuuksistaan julkisesti. Itsekin olen epäonnistunut tuhansia kertoja, mutta niistä on vain oppinut. En hätkähdä enää pienestä ja olen oppinut, että myös epäonnisuus on hyvä asia. Tiedättekö miksi? No, koska onnistuminen tuntuu silloin sata kertaa paremmalta, kun pitkästä aikaa jotain saa aikaan! Eli jos epäonnistuu joskus, niin so what. Sitten yritetään uudestaan. Koska eihän sitä nyt aina jaksa epäonnistua ja pitää myös muistaa luottaa itseensä – I can do this!
  • Ymmärrä, että itsetunto ei ole vain kova kuori ja kylmyyttä. Itsevarmuus ei tarkoita sitä, että aina olisit vahva. Sinä saat olla heikko, sinä saat itkeä. Saat olla pettynyt ja surullinen. Itsevarmuudessa silti tiedät oman paikkasi ja tiedät, että kukaan ei saa kävellä sun yli. Kukaan ei voi sanoa, että olet liian hiljainen tai kukaan ei ole oikeutettu kertomaan, että olet tyhmä. Meillä kaikilla on omanlaistamme viisautta, sulla se on ehkä erilaista kuin sillä toisella, mutta ei silti yhtään sen huonompaa. Jos joku pässi onnistuu saamaan sulle pahan mielen ja tunnet olevasi huonompi kuin se, niin kävele pois. Etsi joku, joka saa sut hymyilemään ja tuntemaan itsesi paremmaksi ihmiseksi. Ja vaikka joskus kokisitkin tehneesi hölmöjä ja olisit pettynyt elämään, sekin on ihan okei. Sei ei tee susta heikkoa, päinvastoin. Elämään kuuluu useita tunteita ja kaikki ne pitää käydä läpi. Kunhan ei jää liian pitkäksi aikaa suremaan, vaan muistaa nousta ylös. Kyllä se siitä taas auringoksi muuttuu, elämä jatkuu vaikka välillä vähän pännisikin oma naama ;)

IMG_7641

En ole aina vahva ja joskus sorrun pohtimaan asioita liikaa. Suren menneitä aikoja, mietin miten olisin voinut toimia toisin. Se ei silti tarkoita, että olisin epävarma. On joskus hyvä tarkastella itseään jälkikäteen ulkoapäin ja yrittää miettiä, että voisiko ehkä jatkossa kehittyä. Voisinko yrittää olla vahvempi ensi kerralla ja toimia järkevämmin? Useissa tilanteissa ratkaisut on nimittäin johtuneet vain epävarmuudesta. Siitä, että juuri sillä hetkellä on ollut heikoilla. En ole luottanut siihen, että munkin sanoillani on merkitys ja saan puhua ääneen. Saan olla oma itseni, ilman pelkoja ja vähättelyä.

Epävarmuus on todella yleistä ja jos tämä teksti herätti sussa paljon ajatuksia, et todella ole niiden ajatusten kanssa yksin. Et välttämättä sitä kadulla näe ja tuntemistasi ihmisistä huomaa, mutta todella moni meistä kokee itsensä usein epävarmaksi. Se ulkoisesti vahvinkin tyyppi voi olla todella heikko, mutta peittää sen kaiken korvalla kuorella ja mukamas itsevarmalla käytöksellä. Ota esimerkiksi nämä ajatukset ystäviesi kanssa esiin ja katso mitä ajatuksia herää. Saatat yllättyä, miten monelta löytyy samoja ajatuksia kuin sultakin. Lähes meiltä kaikilla on niitä joskus.

Jos minä kuolisin tänään, tahtoisin kaikkein eniten jäädä muistetuksi empaattisena ja lojaalina ihmisenä. Pyrin ajattelemaan ihmisiä lähelläni, tykkään järjestää yllätyksiä ja mietin valehtelematta joka päivä ystäviäni ja sitä miten heillä menee. En silti enää tee näitä asioita sellaisille ihmisille, jotka eivät niitä ansaitse. En enää yritä miellyttää jokaista, enkä ainakaan yritä olla joku sellainen ihminen, jota joku muu multa odottaa. Enkä aion muuttaa itseäni, vaan pyrin pitämään lähelläni sellaisia ihmisiä jotka osaavat näitä piirteitä arvostaa. Itsevarmuus nimittäin tulee myös helposti sitä kautta vahvemmaksi, että löytää itselleen sopivaa seuraa ja valikoi lähelle ne tyypit, jotka saa sun olon paremmaksi. Jos sulla on edes yksi sellainen ihminen elämässä, ole siitä onnellinen.

Mikä sulla aiheuttaa kaikkein eniten epävarmuutta? Näetkö itsesi erilaisena kuin muut? Pelkäätkö, ettei sun hyväksytä sellaisena kuin olet? 

 

8 thoughts on “5 askelta parempaan itsetuntoon

  1. Ihana kirjoitus ja olen tässä viime aikoina pyöritellyt paljolti samoja ajatuksia.
    Kyllä sitä on tehty oman itseäkin kanssa sellainen kasvunmatka…
    Kyllä sitä välillä kokee epävarmuutta joidenkin ihmisten parissa, yleensä silloin on epävarma vielä siitä toisesta ihmisestä, ei tunne vielä toista, ei tiedä miten toinen reagoi. Joskus se epävarmuus tiettyjen ihmisten välillä jää ja joskus se ropisee pois, kaikkien kanssa sitä ei edes alkujaankaan ole…

    Tykkää

    1. Hyvähän se on, että vuosien aikana oppii tuntemaan paremmin itseään ja huomaa, keiden seurassa ihan oikeasti viihtyy. Ja keiden seurassa kokee itsensä vahvemmaksi ja ns.paremmaksi ihmiseksi. Epävarmuutta ei kai voi kokonaan poistaa kokonaan, joskus kun vaan sattuu olemaan sellaisessa seurassa, ettei oikein osaa olla oma itsensä. Ja musta se on ihan normaalia :)

      Tykkää

  2. Kunpa voisin nähdä kymmenen vuoden päähän ja tietää, että silloin osaisin ja ymmärtäisin nämä asiat. Nyt ne tuntuvat niin kaukaisilta…ymmärtää siis mutta ei pää toimi. Ei pysty uskoa olevansa yhtä arvokas kun muut, eikä kelpaa. Tunnen olevani aina epähauska ja jään helposti yksin. Nämä ajatukset tuntuu siis selkeiltä luettuna mutta toimiminen on vaikeaa. Onneksi olen vasta 19, ehkä joskus voin katsoa taakse ja huomata oppineeni…

    Kiitos rohkaisevasta kirjotuksesta :)

    Tykkää

    1. Ymmärrän täysin sun ajatukset :/ Vie todella paljon aikaa, että mieli oikeasti ottaa nämä ajatukset vastaan ja oppii myös toteuttamaan ne omassa elämässä. Koska kuten sanoit, että ymmärrät, mutta pää ei toimi, niin et ole siihen vielä valmis. Askel askeleelta se varmasti onnistuu ja jos lohduttaa, niin en itsekään sun iässä tiennyt yhtään mitä itsevarmuus on. Tsemppiä siis ja varmoin askeli kohti parempia päiviä, ihanana omana itsenäsi <3

      Tykkää

  3. Erittäin hyvä ja tarpeellinen kirjoitus! Jos nyt katson omaa elämää 6 vuoden taakse niin näyttää kovin erilaiselta. Sillon oli itsetunto ja luottamus aika vähäistä. Aloitin sillä, että kehuin itseäni kauniiksi joka päivä peilin edessä ja teen niin edelleen, ai että tuntuu hyvältä :) Nyt uskallan olla oma itseni ja enkä oikeastaan välitä mitä muut ajattelevat, jos ei kiinnosta olla seurassani niin voi häipyä :D
    Yritän omalla toiminnallani rohkaista muita, kehun ihan tuiki tuntemattomia joskus :D on kiva piristää muiden päivää.
    Ennen lannistuin aika helposti, en enää. Jos saan pakit joltain kivalta kundilta tai iskuyritys menee mönkään niin so what, yritän uudestaan jos vaikka se seuraava ois se the one :D

    Tykkää

    1. Eikö ookin helpottava tunne, kun huomaa miten vuosien aikana on saanut kehitystä aikaan? Pienessä ajassa eroa ei aina huomaa, mutta jos tajuaa katsahtaa taakse, huomaa helposti oman muutoksensa. Se tuntuu aika upealta :) Ja oon sun kanssa ihan samaa mieltä kaikesta mitä sanoit, turhapa se on väärässä seurassa tuhlata omaa aikaansa tai sitten sen toisen. Eiköhän tässä maailmassa löydy jokaiselle meille sellaisia tyyppejä, jotka todella ovat meistä kiinnostuneita ja ottavat meidät vastaan tällaisina kuin ollaan. Lannistamatta ja arvostelematta :)

      Muista pitää nuo piristävät kehut mukana arjessa, tuntematon tyyppi voi muistaa sun sanasi pitkään, vaikka itse ne pian unohtaisinkin :) <3

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s