Olipa kerran…

DSC04590Olipa kerran synkkä ja sateinen torstai. Kaksi pahaa aavistamatonta matkaajaa istuivat vuokraamansa asunnon sohvalla Portugalissa. Toisella kädessään kahvikuppi, toinen lumoutuneena tietokoneensa ruutuun. Kello löi jo lähelle kahtatoista, kun ovikello soi. Ensimmäiseen ääneen matkaajat eivät ehtineet reagoida, eihän heidän kellonsa pitäisi soida, ei se ollut soinut koskaan ennen aiemminkaan. Ei heillä ollut tuttavia, joille pitäisi avata ovi. He katsoivat toisiaan pitkään, kunnes avasivat pelolla oven. Oven takaa ilmestyi esiin kaksi mustaan pukeutunutta miestä, toisella kädessään moppi ja sanko. ”Hola, when you leave?” -kysyi toinen miehistä kurkistaen varovasti sisälle asuntoon. Matkaajat eivät tienneet mitä sanoa, he ihmettelivät tällaista tunkeutumista ovelle. He kieltäytyivät ystävällisesti siivouksesta ja kertoivat, että huomenna sitten sopii. ”Huomenna me vasta lähdetään, tulkaa sitten uudestaan, hei hei.” Ja niin ovi suljettiin visusti lukkoon. Ettei vain kukaan pääsisi vahingossa sisälle.

Matkaajat jäivät sisälle päitään pyöritellen miettimään, että mikähän tauti niihin miehiin oli iskenyt. Tulla nyt keskellä kirkasta päivää siivoamaan heidän nurkkiaan, etteivät vaan olisi olleet ryöstöreissulla. Toinen matkaajista kuitenkin hieman vaivaantui ja hänen mielensä alkoi kovasti raksuttamaan. Samassa myös valkesi kurjaakin kurjempi totuus; Asunnon varaus oli päättynyt jo tuntia aiemmin, he olivat erehtyneet päivästä. ”Aaaa, siksi siis se moppi!” – väläytti toinen matkaajista ja oli kuin lamppu olisi syttynyt hänen otsalleen. Pian myös oveen kolkutettiin uudestaan. He säntäsivät kilpaa avaamaan. Moppi-miehet hymyilivät ja kertoivat, että nyt kyllä pitäisi lähteä, he olivat soittaneet omistajille ja varmistaneet asian. Matkaajat pahoittelivat tilannetta vuolaasti ja vannoivat lähtevänsä aivan tuota pikaa. ”Just couple of minuts and we are out!”

Oven kolahtaessa kiinni, alkoi kova tohina ja puhina. Matkaajat eivät antaneet sekuntinkaan valua hukkaan, vaan hyökkäsivät pikimmiten keräämään romppeitaan kasaan. Vaattet lensivät nopeasti sekaisin laukkuihin, kengät pakattiin aivan sikin sokin päällimmäiseksi ja märät pyykit kerättiin narulta liian pieneen muovipussiin. Lopuksi piti vielä kurkistaa sängyn alle ja tarkistaa ettei jotain ollut pudonnut sohvan väliin. Eikä siinä montaa minuuttia nokka matkaajilla tuhissut, kun he jo säntäsivät ulos ovesta ja päästivät moppimiehet sisälle asuntoon. 

Kun ovi oli saatu kiinni ja matkaajat seisoivat kimpsuinensa ja kampsuinensa käytävässä, alkoi hillitön ja aivan käsittämättömän kova naurun remakka. Voi sitä huvituksen määrää, jonka he tunsivat tilanteen iskeytyessä suoraan tajuntaan. ”Meidät heitettiin juuri ulos vuokrakämpästä, kerta se on hei ensimmäinenkin” -sanoi toinen nauruaan pidätellen. Sitä seurasi useampi kovaääninen hörähdys ja aivan varmasti kyllä koko talo kuuli, että jossakin nyt on erityisen hauskaa. Vaan eivätpä naapurit tieneet, mitä oli juuri tapahtunut. Eivät voineet millään arvata, millaiseen liemeen oli matkaava pariskunta itsensä toheloinnillaan ajanut. Seisoivat nyt siinä tyhjässä käytävässä romppeinensa ja ilman suuntaa mihin mennä. Ilman kotia missä yöpyä.

Sillä kyllähän sellainen jo pistää naurattamaan paremmissakin piireissä, eikös totta!

Kului hetki jos toinenkin, kunnes matkaajat saivat itsensä taas tolkkuihin. He pohtivat hetken mihin ottaisivat suunnan, nyt kun kotia ei enää ollut ja jossain pitäisi sentään yönsä nukkua. Tarjonta lähiseudun majataloissa oli huono, joten he päättivät lähteä kohti Portoa. Kyseiseen satamakaupunkiin, kun piti olla matka vasta perjantaina, mutta eikös sinne voisi mennä jo ajoissa, he tuumivat. Matkaajat hekottiavt vielä viimeiset naurut käytävän onttoihin seiniin, sulkivat tietokoneensa ja kantoivat iloisina laukut autoon. Eikun menoksi ja kohti uusia haasteita!  Ja niin he lähtivät ajamaan kohti uusia seikkailuja, tietämättä mitä seuraavat päivät heille tuovat. Ja varmasti jos he saisivat toivoa, eivät ne seikkailut sisältäisi ainakaan yllättäviä vieraita ovella moppia käsissään. Se ei varmasti olisi enää hauskaa toistamiseen, rajansa sentään kaikella. ;)

Sen pituinen se. 

***

Huh, olipahan kokemus tämäkin päivä! Mitenhän oli näin hassusti käynyt, että varauksiin oli eksynyt väärä päivämäärä ja meille tuli Cascaisin asunnolta äkkilähtö. Onneksi oltiin paikalla siivoojien saapuessa, muuten oltais varmaan löydetty kamat käytävästä ja saatu vihaisia puheluita kämpän omistajalta. Hehe, kerta se on ensimmäinenkin, kun onnistuu näin mokaamaan. Onneksi osataan nauraa virheillemme, koska tästä sai aikaiseksi vuosisadan naurut. Koko automatka meni höröttäessä ja ollaan kerrottu toisillemme aiheesta ehkä ainakin sata (todella huonoa) vitsiä. Vatsa ihan kipeänä ja vaikka tilanne oli inhottava, niin olihan se nyt ihan pirun hauskaa. Että onnistuttiinkin säheltämään taas kerran jotain, voin kertoa ettei ollut meille kahdelle ihan eka kerta. Terveisiä siis Portosta, täällä ollaankin sitten neljän päivän sijasta viisi päivää, hah. ;)

Mites teidän torstai sujui? Paremmin kuin meillä? 

 

2 thoughts on “Olipa kerran…

  1. Kiitos tästä!! :D kerran käynyt samoin, mutta me saatiin raivarit sillon. Suututti niin se oma moga että ei meinattu päästä ulos hotlasta. Meni monta tuntia kerätessä raivoa kasaan, onneks selvittiin :D jälkikäteen naurattaa, kaikkia muitakin jolle on kerrottu!

    Mihin pääsitte yöksi?

    Tykkää

    1. No mutta voin hyvin ymmärtää, jos on vähän raivoakin herännyt. Jos näin kävisi uudestaan, veikkaan,että niin heräisi täälläkin ;) hihi. Onneksi kaikki meni hyvin, eikä harmeja käynyt. Me saatiin täältä Portosta nyt hotelli hyvin, onneksi hotels.com otti varauksen heti vastaan ja päästiin ajelemaan suoraan uuteen hotelliin. vaikkakin, perillä oltiin vasta illala. Pitkä päivä. Ihan hauska sellainen :)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s