Ei mikään kaupunkilainen


Muistan, kun me pienenä muutettiin Helsingistä äidin kanssa Espooseen ja isä laittoi viestin perään, että muistakaa sitten varoa sitä lehmän lantaa, kun aamulla lähdette kouluun. Heh, seitsemän vuotiasta se nauratti tosi paljon. Ja niin muuten naurattaa vieläkin. Kai se oli paljasjalkaiselle stadilaiselle hassua, että sen eksä lähti eron tullessa lasten kanssa johonkin ihmeen Espooseen. Ihan maalle. Jonkun mielestä voisin muuten olla paljasjalkainen stadilainen itsekin, mutta koska olen viettänyt lapsuuteni Laajasalossa, olen ihan vain helsinkiläinen. Stadi taitaa rajautua vain tiettyihin alueisiin, ne oikeat stadilaiset ainakin tietää ne alueet. Laajasalo ei taida kuulua niihin. Niin ja sittenhän me tosiaan muutettiin sinne maatilalle Espooseen. Hehe, ihan rivariin muutettiin ja samanlaiselle alueelle kuin oli Helsingin kotikin. Espoo oli vaan siihen aikaan monen mielestä vähän maalla. Ainakin niillä kulmilla ajateltiin niin.

Sama se missä kaupungissa oon asunut, kaikki ne paikat on olleet lähellä luontoa. Meri on näkynyt melkein tapakapihalta ja on ollut raikasta ilmaa mitä hengittää. Niin, en mä oikeastaan ole kovinkaan kaupunkilainen, vaikka moni varmaan niin luulee. Jossain mittapuussa ehkä olenkin. Nautin kaupungin läheisyydesta ja siitä että palvelut ovat lähellä, mutta asuminen ihan kaupungissa voisi olla hankalaa. En ehkä viihtyisi siellä. Kaipaan ympärilleni rauhaa ja kaikkein eniten meren pauhantaa. Saattaa johtua tottumuksesta, mutta voi hyvin myös olla vain mun oma tunteeni, joka sen tekee. Silloin on aina paras olo, kun on lähellä vettä ja metsää. Enkä mä siellä metsässä ole jatkuvasti tai merta katsomassa, mutta sen läheisyyden  tuntee. Hengityksessä ja olossa.

Siksi mulle varmaan tuli niin hyvä olla, kun saavuttiin tänne Lagokselle. Me asutaan jälleen tämän paikan vanhassa kaupungissa ja lähellä on meri. Tuuli käy koko ajan ja on raikasta ilmaa mitä hengittää. Sevilla ja moni muu kohde missä ollaan oltu, on olleet kaupunkeja. Isoja sellaisia. Oon vähän ihmetellyt, että miksei mun tee mieli herätä joka aamu lenkille ja hönkiä ulkoilmaa. Täällä sen tajusin heti ekana aamuna – ei se vaan tunnu samalta. Heti kun on vähän pienemmässä paikassa, on helpompi innostua. Aamulenkki tuntuu luonnossa ihanalta, on heti ihan erilainen tunne. Paljon parempi olo.

Lagoksella aamulenkit kulkee taas ja on ihanaa olla paljon ulkona. Ilma on raikasta ja koen olevani kuin kotona. Tästä tulee hyvä viikko!

Energistä maanantaita! 

One thought on “Ei mikään kaupunkilainen

  1. Sama täällä! Oltaisko me ehkä puoliksi kaupunkilaisia? Moni asuu oikeasti maalla, me sentään isoissa kaupungeissa ;) nautin myös merestä, luonnosta ja lenkkipoluista. Asun aika lähellä sitä paikkaa missä asuit ennen Espoossa. Meinaatteko mihin palata kun tuutte Suomeen?

    Kivaa viikkoa sinne myös!

    Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s