Myöhäinen aamiainen ja terve olo!

Eilinen meni aivan hujauksessa ohi, hyvä kun ehti sohvalle siirtyä sängystä aamulla ja taas oltiin illassa. Olo oli eilen jo vähän parempi, mutta päätettiin silti vielä sairastaa kunnolla, ettei vaan pitkity kipeä olo tai nouse kovempi kuume. Kunnon levolla kaikki flunssat selätetään nopeasti ja kuten aina, tälläkin kertaa Netflix oli oikea aarre tuollaisena laiskottelupäivinä. Oon sen verran narkomaani istumaan ruudun ääressä, että helposti menee kokonainen kausi jotakin sarjaa jos sille päälle satun. Nyt me katsottiin kahdessa päivässä ”How to get away with murder” ja oon ihan kärsimätön odottamaan, kun sarjan toista kautta ei olekaan Netflixissä. Ounouuuu. No, onneksi lyhyellä googlauksella selvisi, että se tulee jo kahden viikon päästä sinne katsottavaksi. Jes! Ehkä ihan hyvä. En tiedä olisinko halunnut viettää vielä kolmannen päivän sängyssä, kun olo on jo parempi. Ois mennyt kauniit maisemat ja ilmat ihan hukkaan ;)

Joku muu katsonut saman sarjan, jäitkö heti koukkuun? :)

Kuten joku jo aiempaan postaukseen kommentoi, että oiskohan meillä tullut joku lievä vuoristotauti niin sitä vitsillä pohdin eilen samaa itsekin. Mitä jos nopea korkeusero sai aikaan jonkun hassun reaktion ja siksi molemmilla oli paha olo, pää kipeänä ja vähän lämpöä? Ei se varmaan mahdotonta ole. En tiedä onko sillä syyllä niin väliä, mutta nyt on ainakin jo hyvä olo. Oli se sitten vuoristotauti tai mikälie kiukkutauti, niin ohi se on ainakin. Netflixin tuijotus auttaa aina, parantaa jokaisen pöpön :D

Oltiin eilen ulkona melkeinpä pari tuntia  ulkona ja löntysteltiin auringossa ihan rauhalliseen tahtiin. Jälleen oli +17 astetta lämmintä ja tuuli sopivasti ettei tullut liian kuuma kävellessä mäkistä tietä ristiin rastiin. Ainut ongelma on tällä alueella, että kun on lämmin ja tuulee, niin naapureiden lehmätarhoista (haha, ei niitä ihan sellaisiksi kai kutsuta, mutta minä kutsun! ) tulee sellainen ”hauska” lannan tuoksu. :D  Tuuli levittää sitä vähän joka suuntaan ja jos meilläkin tuulettaa kämppää, niin eipä tuu kovin raikasta ilmaa sisään. Hahah, eli ihan maalla täällä ollaan. Eikä ihme että tuleekin, lehmiä ja heppoja on pihat täynnä, kun tästä kävelee muutaman sata metriä sivuun. Käytiin niitä kavereita eilenkin moikkailemassa. Siellä ne lokotteli tyytyväisenä auringossa ja mulkoili meitä ihmeissään, kun pysähdyttiin katsomaan.

DSC02226 DSC02228

On ne aika söpöjä! Kanoja ei nähty tällä kertaa, mutta ehkä niitäkin vielä tulee esiin. :)

Se siitä kipuilusta ja eilisestä, aika siirtyä tähän hetkeen. Miten kiva olikin herätä taas pirteällä ololla ja sännätä heti keittelemään kahvia ja aamupuuroa. Kotona puuro on aina se perinteisin aamiainen, mutta hotelleissa kun asustelee, niin harvoin siellä on kunnon kaurapuuroa tarjolla. En oikeen innostu mistään kermapuuroista tai mannamönnö-sörsseleistä aamuisin, joten valitsen mieluummin lautaselle leipää. Se on joko kunnon kaurapuuro tai sitten jotain ihan muuta. Piste. Ei poikkeuksia ;)

Tähän aamukippoon me keiteltiin ihan tavallista kaurapuuroa, jossa on vadelmia mukana. Reippaasti, niin että maku oikeasti tarttuu ja värikin menee ihanan punertavaksi. Vadelmat on mun lempimarjojani, odotan jo kesää, että niitä saisi ostaa tuoreina jokaisella aamiaiselle. Silloin jättäisin ne kokonaan keittämättä, tuore marja on aina sellaisenaan paras. :

Voi että miten puuro on maistunutkin pitkästä aikaa nannalta, kun on syönyt hotellissa leipää joka aamu. Vaihtelu selvästi virkistää. Saas nähdä mitä Italiassa syödään aamuisin, en usko että ainakaan puuroa. Ehkä patonkia ja prosciuttoa? :)

DSC02219

Tänään ei lähdetän ollenkaan mäkeen (vieläkään) vaan päätettiin, että pidetään vielä yksi vähän kevyempi päivä. Nukuttiin niin pitkäänkin, että missattiin aamun parhaat laskut. Onneksi on vielä pari päivää aikaa, joten koko vookonloppu on sitten pyhitetty laskettelulle :)

Tuolla ulkona oli eilen niin upeat maisemat ja lämmin ilma, että suunniteltiin tälle päivälle pitkää kävelyä läheiseen kaupunkiin. Käydään varmaan lounaalla siellä ja löntystellään takaisin. Siitä tulee yhteensä melkeinpä 20 kilometriä kävelyä, joten ei sekään mikään ihan kevyin reitti ole. Yritän napsia kuvia matkalta, niin näette tekin millaisissa kauniin keväisissä alppimaisemissa täällä ollaan. Oon itse ainakin ihan haltioitunut siitä miten kaunista luonnossa voi olla. Mieli lepää ja ja sydän pakahtuu kirjaimellisesti onnsta kun tuolla kävelee ja katselee ympärilleen <3

Palaillaan pian juttuun, nyt kohti uutta kirkasta päivää! Puspus!

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s