Sydän paikallaan ja valmiina kuuntelemaan toista

Kovin moni ei varmaankaan ole voinut välttyä facebookissa levinneestä tarinasta, jossa äiti oli poikansa kanssa kaupassa ja poika tuli siellä haukutuksi? Mun sydämeni murtui niitä sanoja lukiessa, tuli aivan voimaton olo. Sellaista sydämetöntä käytöstä on todella vaikeaa ymmärtää enkä voisi kuvitella, että kukaan omasta lähipiiristäni ikinä puhuisi toisesta ihmisestä noin. Eilen huomasin, että tarina oli päässyt Iltalehteen saakka ja saanut huomiota vähän enemmänkin. En viitsi kokonaisuudessaan tarinaa tänne kirjoitaa, mutta tässä kiinnostuneille linkki uutiseen.

Olen aina arvostanut ihmisiä, joille on luonnollista ottaa ympärillä olevat ihmiset huomioon. Empaattinen ihminen osaa ilostua toisen puolesta ihan vahingossa, hän kokee myös surua, jos toisella on paha olla. Aikuisen ihmisen tulisi silti osata käyttäytyä ja vaikka olisi kuinka huvittunut jonkun ulkonäöstä tai tahtoo nauraa ulkopuolisen ihmisen sanoille, niin ehkä voisi pitää ne mölytmahassaan. Niitä kutsutaan käytöstavoiksi. Jos joku lähellä on välinpitämätön ja kylmä, tulee mullekin kovin kylmä olo. Tiedostan, että jokainen meistä ei ole tunteellinen, eikä jokaisella vain ole taitoa kuulla ja nähdä toista niin tarkkaan. Minkäs se tyyppi sille voi, jos se on tottunut toimimaan jotenkin ja sattuu nyt vain olemaan kovin kylmä. Sitäkin pitää yrittää ymmärtää. Me ollaan erilaisia.

Olen melko positivinen ihminen ja yritän aina löytää asioista valoisan puolen. Tätä juttua miettiessäni multa meni kuitenkin monta tuntia, enkä oikein saanut kiinni, että miksi alkoi niin ahdistamaan. Sen pojan puolesta, mutta ihan ylipäänsä nousi pintaan sellainen kova pettymys ihmisiä kohtaan. Eikö me tosiaan osata kohdella toisiamme koskaan oikein? Miksi pitää olla niin ilkeitä, vaikka kauniilla sanoilla saisi niin paljon enemmän aikaan sekä kuulijan, että sanojan elämässä? Kaipa siinä nousi myös muistoja pintaan ja tuli pettynyt olo siitä, miten sydämettömiä me ihmiset osaammekin olla. Aikuiset ihmiset vielä. Aina sanotaan, että lapset ovat joskus ilkeitä toisilleen, mutta entäs sitten aikuiset? Auts, siinä sitä ilkeyttä vasta onkin. Jotkut joskus sanovat, että nokun oon nyt vaan tällainen suorapuheinen. Just. Onko se suorapuheista, jos haukkuu toista ihmistä? Eikö voisi keskittyä miettimään omia vikojaan, eikä toisten? Niitä meissä kaikissa nimittäin riittää.

Joku jännä juttu siinä on, että ihmiset saavat usein paremman mielen sillä, että he haukkuvat muita. Olen itse ollut koulukiusattu, tiedän miten pahalta tuntuu, kun nälvitään ja ollaan ikäviä. Olen ollut syrjitty myös työelämässä. Hetken sitä kestää sen kummemmin välittämättä, mutta vuodesta toiseen kestävä kiusaaminen alkaa olla jo aika voimia vievää. Sitä kun ei voi oikein ymmärtää, että miten toiset voivat olla niin ikäviä, samaan aikaan kun itse tahtoisi vaan olla kaikkien kaveri. Jokainen tuntuu kiinnostavalta, eikä oma pää oikein voi hiffata, että joku ei ehkä ajattele ihan samoin. Joku voi vihata kaikkia, toisaalta vielä enemmän kai itseään. Surusta ja vihastahan se kaikki lähtee, ei positiivinen ihminen lähde muita haukkumaan tai syrjimään. Tiedän sen kokemuksesta, ei mulla tulisi koskaan mieleeni toimia niin.

Vuosien pohdinnan jälkeen olen päätynyt siihen lopputulokseen, että kaikki ne ihmiset jotka on tahtoneet olla ikäviä muille, ovat olleet kateellisia jostain. Heillä on itsellään ollut paha olla ja sitä oloa on pitänyt kohottaa haukkumalla jotakin heikompaa. Kerran sainkin töissä kuulla, että mua oli ilkuttu siitä, että nauran liikaa ja olen ärsyttävän positiivinen. Hehe, anteeksi <3 Silloin saatoin hieman alkuun hörönauraa tälle jutulle, mutta tottakai sekin sattui. Aivan kuin olisin vääränlainen, enkä kelpaisi näin positiivisena kenellekään. Ja huom, näin mieli toimii. Jos jotkut haukkuvat, saatat hetkittäin miettiä, että ajattelevatko kaikki niin. Oudointa on ehkä se, että tällaisistakin syistä naiset voivat haukkua toisiaan. Oliko siinä tilanteessa syynä se, että heitä sisäisesti harmittaa, kun itsellä on niin negatiivinen olo jatkuvasti ja on saatava se ärsyttävä positiivinen ihminen nyljettyä maahan, jotta ei itse näytä niin nyrpeältä? Vai oliko kenties syynä se, että kun itse on negis, niin jokaisen pitäisi olla? No, en tiedä mikä oli oikea syy. Turhaa se ainakin oli, enkä näe mitään syytä miten voisi olla vihainen siitä, että jollain on hyvä olla.

No, onneksi tiedän, että pääsosin positiivisuus jakautuu ja hymy tarttuu entistä enemmän nauramalla. Mitä enemmän olen muille ystävällinen, sitä enemmän saan jaettua hyvää ilmapiiriä. Turha siis takertua näiden ihmisten sanoihin, mutta oli pakko ne tässä nostaa esille ihan vain siksi, että näette tekin miten hölmöjä haukut voivat joskus olla.

rp_DSC01236.jpg

Ihan sama oliko kyseessä nainen, mies, aikuinen tai lapsi, niin kaikista löytyy välillä ihan kamalasti vihaa jota jakaa ympärilleen. Haukutaan vähän sitä ja tätä ja jaksetaan parjata asioita, joilla ei oikeasti ole mitään merkitystä. Kyllä, itsekin varmasti joskus sorrun tähän, jos on huono päivä. Suutun kun ihmiset kävelevät päin ja saatan joskus hermostua, jos jono kestää ikuisuuden. Toisia ihmisiä en silti sorru haukkumaan. En hauku kassaa, jos jono on pitkä, enkä syytä törmäileviä ihmisiä, koska ihan oon itsekin siinä törmäilemässä samalla kun ne muutkin. En tahdo olla tuhoamassa yhdenkään ihmisen elämää, enkä osallistua siihen, että jollain on paha olla. Liian moni niin tahtoo tehdä ja se viestii musta aika kierosta yhteiskunnasta. Eikö meillä todella ole omassa elämässämme tarpeeksi ongelmia joita miettiä? Pitääkö toistenkin ongelmia alkaa kasvattaa, vaikka niistä ei henkilökohtaisesti tietäisi lopulta yhtään mitään?

Kai siinä on joku sellainen juttu, että kun toista haukkuu, saa itselleen hetkeksi olon, että minä olen parempi kuin muut. Jos tuntee itsensä heikoksi ja haavoittuvaksi, niin vihalla ja suurilla sanoilla sen kaiken saa peitettyä edes hetkeksi ja voi olla tyytyväinen itseensä. Muistan kuinka joskus vuosia sitten eräs tyttö myönsi minulle pitkän vihanpidon jälkeen, että hän kokee alemmuutta minua kohtaan. Alemmuttaa, mutta miksi ihmeessä? Olin pitkään yrittänyt kysellä, että miksi minua pitää nälviä ja että olenko tehnyt jotain väärää. Lopulta sain selitykseksi tämän. Se tuntui pahalta. Keskusteltiin asiasta ja syitä tapahtumiin selvisi. Selvisi myös miksi hän oli kohdellut minua niin rumasti. Yritin tsempata häntä ja sanoa, että ajatukset ovat ihan turhia. Vaikka omasta mielestä joku olisi elämässään onnistunut paremmin kuin sinä, niin se voi olla vain ulkopuolinen kuori. Useinhan me nähdään muiden elämän paljon parempana kuin omamme, koska ei voida tietää todellisuutta. On helppoa tehdä oletuksia. Ei olekaan järkevää kokea ketään kohtaan alemmuttaa, sillä jokainen meistä on oma yksilömme ja jokaisella on omat vahvuudet. Ainakin mulle kaikki ovat samalla viivalla, ei kukaan ole toista ylempänä. :)

Syy oli helpoottavaa kuulla, mutta tottakai on jäänyt mieleen se ajatus, että onko todellakin niin moni naistenvälinen viha kiinni niinkin yksinkertaisesti syystä, että tunnetaan itsensä huonommaksi kuin se toinen? Miksi ihmeessä? Lapsilla vihanpito tuntuu selkeämmältä, kun he eivät vielä osaa hallita tunteitaan ja sanojaan, mutta että aikuisilla sama homma jatkuu. Todella ikävää.

Palatakseni tuohon alun uutiseen, on vaikea voida ymmärtää sitä miten aikuiset ihmiset voivat puhua noin ikävästi lapsesta. Vielä hänen kuultensa. Saivatko he mielihyvää siitä, että he saivat sanottua ääneen ajatuksensa? Tuliko heille tyytyväinen olo, kun he nauroivat lapsen ulkonäölle ja ehkä samalla kokivat itsensä jollain tapaa paremmaksi? Sydämetöntä ja kamalaa. Mun sydän särkyy joka kerta kun ajattelen asiaa.

Olen melko tunteellinen ihminen ja kuten huomaatte, mietin paljon erilaisia asioita. Mietin miksi ihmiset toimivat miten toimivat, mietin miksi joku on empaattinen ja joku ei. Joskus osaan kysyä suoraan, mutta ei sitä joka kerta viitsi avata suutaan jos huomaa, että joku käyttäytyy ikävästi. Ei niistä jaksa sitäpaitsi aina edes välittää. Ehkä jokaisen ei tarvitse olla ylitsepursuavan sydämellinen ja herkkä, mutta kyllä käyttäytyä pitäisi osata aina. Ei saa satuttaa ihmisiä ympärillä ja jos toimii väärin, niin pitää osata pyytää anteeksi. Sammakoita tulee meidän jokaisen suusta joskus, mutta nekin saa aina anteeksi, kun avaa suunsa. Eihän mikään ole peruuttamatonta. Olen kuullut niitäkin tapauksia, että jotkut ovat pyytäneet aikuisiällä kiusaamista anteeksi. Ei niitä tapahtumia saa varmasti pyyhittyä pois, mutta kyllä anteeksipyyntö on aina paikallaan. Ei se ole koskaan turha, vaan kertoo siitä, että olet ymmärtänyt toimineesi väärin. On kunnioitettavaa pyytää anteeksi vuosienkin jälkeen.

Kunnioitetaan toisiamme ja puhutaan kuin ihminen puhuu ihmiselle. Juoruamiset, haukkumiset ja ilkeilyt voisi unohtaa ihan kokonaa, eikös meillä elämässä ole kaikilla ihan tarpeeksi vaikeuksia muutenkin? Kenenkään taakkaa ei tarvitse lisätä puhumalla pahaa, se jättää kovat arvet ja sun yksi sanasi voi painautua toisen mieleen ikuisesti. Minä muistan lapsena saamani haukkumanimet, niin muistaa tuo uutisen poikakin aivan varmasti miten hänestä puhuttiin siinä kassajonossa. Ikäviä sanoja ei niin vain unohda. Mutta tiedättekö, että niitä kivojakaan sanoja ei aina unohda? Mitä enemmän kehumme toisiamme, sitä parempi mieli ympärillä on ja samalla myös meillä itsellämme. Jaetaan siis mieluummin positiivisuutta ja hyvää oloa, ei vain negatiivista energiaa ja toisten huonoista puolista ruotimista. Olisi kaikilla parempi mieli ja kukaan ei itkisi illalla itseään uneen toisen sanojen takia. Koska kyllä, niinkin tapahtuu. Sinulle hetken impulsiivinen tunteenpurkaus voi olla toiselle viikkojen tuska.

Sydäntä meidän kaikkien sanoihin mukaan ja tunteita tekoihin <3 

8 thoughts on “Sydän paikallaan ja valmiina kuuntelemaan toista

  1. mun oli vaikea mieltää tuosta uutisesta että kyseessä oli tosiaan aikuiset, kokoajan tuppasi ajatuksiin, että kyseessä on pahoinvoivia nuoria. Väärin se olisi heiltäkin, mutta en millään tahtonut mieltää että aikuinen ihminen tekisi näin pientä lasta kohtaan. Onhan pahoinvoivia aikuisiakin, selvästikin, mutta harvoinpa sitä törmää tilanteeseen että oma paha olo puretaan tuntemattomaan lapseen. Ei, sympatiaa ei todellakaan saa nuo aikuiset naiset, heidän pitäisi tietää paremmin, mutta silti ihmettelen että mikä heissä saa tuollaisen aikaan….
    En oikein edes osaa kirjoittaa ajatuksiani sanoiksi…

    Tykkää

    1. Ei ollut kai ihan tekstin ainut pointti nuo naiset jotka haukkuivat poikaa? Mä olen monesti oon törmännyt monenikäisiin törkyturpiin, ei oo väliä onko nainen vai mies, teini vai 30vee. Yhtä rumasti puhutaan. Kuulostaa kauheelta, eikä sitä voi mitenkään selittää. Vai onko sillä pojalla parempi mieli jos sille selittää, että no niillä tyypeillä oli paha olla? Ei se auta.

      Hyviä ajatuksia tässä jutussa, samoihin johtopäätöksiin oon päätynyt mäkin. Pahaa oloa on helpompi jakaa kun hyvää mieltä. Ei voi kehua, haukku tekee hyvän olon. Hetkeksi ainakin.

      lisää hymyjä maailmaan mahtuu aina, kiitos kun jaksat piristää näillä jutuillasi <3

      Tykkää

      1. En ole varma oliko kommenttisi osittain minulle tai minun kommentille jatkoa. Itse kommentoitsin nyt tuota uutista ja jaoin sen suhteen ajatuksiani. Yleisesti ottaen näitä ikävästi puhuvia ihmisiä kyllä riittää. Tätäkään lasta ei varmasti helpota tieto että toisilla on paha olla ja että kommentit kertovat enemmän sanojista, ei lapsi vielä vältämättä ajattele niin, kun aina ei aikuinenkaan pysty. Itse en olisi ehkä pystynyt olemaan tilanteessa hiljaa jos olisin ollut sivullisena paikalla, mutta itselläni on myös aina ”tarve” miettiä syitä ihmisten käytökseen. Näin aikuisena se auttaa käsittelemään ikäviä tilanteita :)

        Tykkää

        1. Samaa mieltä Outin kanssa, on helpompi usein käsitellä asioita, kun yrittää pohtia mistä kaikki on lähtöisin. Tosin, oon myös oppinut, että välillä pitää jättää ne mietinnät ihan muille.Jos liikaa miettii miksi joku on ilkeä tai toisille aina ihan susi, niin turhaa käyttää energiaa ihmiseen, joka luultavasti ei voisi vähän välittää susta ja sun mielipiteistä. Tämä siis vain huomiona. :) Samaa mieltä tosiaankin siitä, että ikinä ei tiedä miksi joku tyyppi on sellainen kun on, kaikki tavathan me jostain opitaan. Toiset oppii jo kotona haukkumaan muita ja olemaan ikäviä jatkuvasti, toisista tulee sellaisia tapahtumien summana ja siksi, koska luonne vie siihen suuntaan. Ikävää jokatapauksessa.

          Taisi ne Outi olla aikuisia tässä tapautuksessa, mutta varmaan kaikilla oma käsitys mikä edes on aikuinen :D Jollekkin se on 17 v. toiselle vasta 30 vee nainen. Niin ja pääkaupunkiseudula törmää ilkeilyyn ja lapsille rumasti puhuviin aikuisiin useinkin, siltä ei voi välttyä. Oiskohan tässä erona paikkakunnat missä asutaan? Ehkä Pori on vähän mukavampi paikka asua, ihmiset on ehkä toisilleen ystävällisempiä? Täytyy muuttaa varmaan johkin vähän rauhallisempaan paikkaan, missä ihmiset osaa paremmin käyttäytyä ;)

          Tykkää

  2. Voihan, samat fiilikset heräs kyllä ko päivitystä lukiessa. En voi ymmärtää! Kaiken lisäksi toi poika oli musta vielä ehkä maailman söpöin! Olin myös yllättynyt, että kyseesä olivat toisiaan aikuiset ihmiset.. :( Kivasti kirjoitettu teksti ja niin hyviä pointteja! Miten älytön tuo sunkin esimerkki, että ”olet ärsyttävän positiivinen”, jos joku ikinä kenestä tahansa sanoo noin niin on kyllä syytä katsoa itse peiliin. Eihän sellaista asiaa ole olemassa kuin ”liian positiivinen” tai ”nauraa liikaa”. Eiks näitä kaikkien pitäisi tavoitella, itse ainakin! <3

    Tykkää

    1. Meitä on niin monenlaisia. Toisille positiivisuus on ihan kirosana, eihän se nyt voi olla aitoa ;) Nähty maailmaa vähän liian mustien linssien läpi tjt.

      Ihana sinä <3

      Tykkää

  3. Just näin. Ei taideta käytöstapoja opettaa monissa kodeissa, siinä yksi syy. Kun ei kotoa opi kuin haukut ja negistelyt niin minkäs sille voi. Aika kovan työn saa tehdä jos ite aikoo olla erilainen…

    Tykkää

    1. Ihan totta. Kaikki tavat on kai jollain tapaa opittuja, myös ne huonommatkin.. Jos näkee vain haukkuja kotona ja kaveripiirissä, tarttuu se itseenkin :/

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s