Mikä on aktiivisuutta?

Tässä alkaa olla jo hoppu ehtiä mäkeen ajoissa, mutta ajattelin olla nopea kirjoittamaan ja julkaista teille eilen mieleeni nousseesta aiheesta muutaman sanan. Nimittäin aktiivisuudesta ja siitä, miten sen monet muodot tuntuvat usein unohtuvan meiltä kaikilta.

Kirjoittelin eilen postauksen, jossa kerroin miten olin ollut suurimman osan päivästä erittäinkin aktiivinen ja paljon ulkona, mutta ilta meni täysin joko koneen tai kirjan parissa. Joinakin iltoina olisin voinut tehdä jotain vähän aivoja työllistävämpää (kuten töitä, heh) mutta juuri tuona iltana olin aivot aivan narikassa. Johtuen siitä, että tarvitsin sitä. Kaipasin vain laiskottelua. Kaipasin rentoutumista ja laskupäivän painoksi lihasten kumoamista sohvalle.

Kuten itsekin kirjoitin tekstiin, olin monessa kohtaa laiska. En jaksanut enää tehdä mitään, olin raskaasta urheilusta voimaton. Mutta, onko se oikeastaan laiskuutta? Pitääkö koko päivä jaksaa mennä aamusta iltaan saakka ilman taukoja, vaikka olisikin jo oman osansa päivän aktiivisuudesta suorittanut? Se on varmaan meistä jokaisen oma päätös, mutta itse vastaisin, että ei tarvitse.

Entä sitten, kun joku viettää päivästään kahdeksan tuntia koneen ääressä ja tekee koko sen ajan ajattelutyötä. Joko opiskelee, selvittää, tutkii tai esimerkiksi kirjoittaa vaativaa työtä koko päivän. Lopulta kahdeksankaan tuntia ei riitä, vaan päivä venähtää iltaan saakka. Ajattelutyö jatkuu ja olo alkaa olla uuvahtanut. Tätä jatkuu viikon verran ja kun tulee perjantai, niin tämä henkilö manaa itseään kun ollut niin laiska aktiivisuuden suhteen. En oo tehnyt mitään, oon vaan istunut pepullani. Hitsit miten laiska mä olen!

IMG_1773

Te jotka tunnistitte itsenne edellisestä tekstistä, muistattehan myös sen, että ajattelutyökin on todella kuluttavaa? Aivot kuluttavat ihan kamalasti meidän energiastamme muutenkin, mutta mitä tapahtuu sitten kun ihan oikeasti teemme jotain todella aikaa vievää ja ajatusta vaativaa työtä? Niin, se kuluttaa. Sanoisin sitä myös tietynlaiseksi aktiivisuudeksi. Vai onko se ihan väärin sanottu?

Se mitä tapahtuu monille, jotka ”vain istuvat” kaikki päivät ja ahertavat liiankin pitkään päivää, jättävät usein syömättä. En tarvitse ruokaa, enhän liiku edes, joten en kuluta. Heh, mistähän ne aivot sitten saa enrgiansa siihen paahtamiseen? Ei ihme, että verensokeri laskee ja voimat on vähissä. Kun keho ei saa ravintoa, ei se jaksa yrittää. Näin tapahtuu monissa tilanteissa. Laihduttajatkin usein syövät aivan liian vähän ja menettävät pian halunsa laihduttamiseen. Miksiköhän, jos energiat loppuvat kesken? Eihän ilman energiaa jaksa mitään. Loogista kuin mikä.

Liikunta on hyvää vastapainoa ajattelutyölle, mutta joskus pitäisi myös muistaa, että jos sitä tekee viimeisillään voimillaaan ja ilman ravintoa – on se melko turhaa. Enemmänkin merkitystä on juuri sillä, että syö hyvin ja tekee parhaansa työnsä eteen. Opiskelu on kuluttavaa, niin on moni muukin työ, jossa pitää olla jatkuvasti mukana täysin voimin ja keskittyä. Pitäisikin osata rankan päivän jälkeen tunnistaa itsestään se, että onko nyt aika liikkua vai pitäisikö vain keskittyä vähän rauhallisempaan liikuntaan. Esimerkiksi kävely työ- tai opiskelupäivän päälle ei olisi yhtään hullumpi ajatus. Se vie ajatukset muualle ja rauhoittaa. Ei kuluta liikaa.

IMG_1662

Halusin nostaa asian esille näin synkkänä vuodenaikana ja muistuttaa teitä siitä, että aktiivisuutta on monessakin muodossa. Juuri nyt kaikki tuntuvat paahtavan kovaa vauhtia, mutta mulla on sellainen olo, etteivät kaikki muista kiittää itseään tarpeeksi. Sätitään ihan turhaan, vaikka oikeasti pitäisi olla vaan iloinen, että on jaksanut niinkin paljon kuin on jaksanut. Itseltään vaaditaan aivan liikaa. Ja miksi? Koska ympäristö tuntuu vaativan niin. Pitäisi olla koko ajan liikkeessä, pitäisi olla sitä ja tätä. En siis syytä ketään siitä, että mieleen hyökkää salakavalasti ajatus, että pitäisi olla enemmän kuin mihin keho kykenee. Se on ihan normaalia, näin käy varmasti meille kaikille joskus. Joillekin vain liian usein ja siitä ajatuksesta pitäisi päästä eroon.

Ota lasi viiniä ja kiitä itseäsi hyvästä työstä, olet kiitoksesi ansainnut! 

Jos sinulla on tämä viikonloppu vapaata kaikesta työstä, saat onnellisena olla vapaa raskaasta raatamisesta, niin hei, päätä itse mitä teet. Olisiko aika ottaa kunnon hikinen lenkki ja vaikka laiskotella loppuaika? Olisiko ihanaa vain rentoutua päivä ystävien kanssa, ottaa illalla lasi viisiä hyvän elokuvan ääressä? Sinä päätät, mutta muista, olet hetkesi kiitosta ansainnut. Olet ansainnut myös lepoa ja rauhaa, eikä aina tarvitse sykkiä sata lasissa aamusta iltaan. Muista, että olet ollut aktiivinen työssäsi, joten sinun on turha sättiä itseäsi jos et juuri nyt jaksa juosta lenkkiä joka ilta tai aloittaa uutta harrastusta. Myös ajattelutyö ja työ on aktiivisuutta, siitä pitää myös muistaa olla itselleen kiitollinen. Sinä olet sen kaiken saanut aikaan, ei kukaan muu.

Kiitä itseäsi hyvästä viikosta ja vietä ihana viikonloppu, olet sen ansainnut! <3

15 thoughts on “Mikä on aktiivisuutta?

  1. Hyvin huomaa tuon aktiivisuusrannekeen myötä, että liikettä tulee kyllä päivän mittaan, mutta se että tunnin löhöilystä tai lämpöjoogasta tulee passiivisuusmerkintä on vähän hassua. Itsehän nyt tietenkin katsoo päivää kokonaisuutena. Ranneketta ei ole tuonut mitään stressiä itselleni, mutta ärsyttää kun se ei huomioi tai osaa mitata kaikkea aktiivisuutta, kyllähän mun päivä on aktiivisempi ollut :P
    Sitä ei välttämättä huomaakaan miten siten aktiivisuutta tulee pienten matkojenkin kävelystä, kotipuuhista, ruuan laitosta, siitä ajattelutyöstä, kirjoittamisesta ym. Istumisesta kuitenkin huomioitava, että pitkään istuminen ei ole hyväksi elimistölle vaan välillä pitäisi huomata vähän noustakin, selälle ja ruuansulatuselimistölle pitkä päivittäinen istuminen on hieman huonoksi ja ns. istumatyöläistnen olisi hyvä tätä huomioida…

    Tykkää

    1. Ei taida ne mittarit ihan pysyä meidän vauhdissa, ei ainakaan sun vauhdissa, kun oot menossa niin paljon ;)

      Tottakai pitää muistaa aktiivisuus ja liikunta, tärkeintä onkin olla mahdollisimman paljon liikkeellä juuri arjessa. Tekstillä yritin vain muistuttaa, että aina ei pidä sättiä itseään, jos kiireiden takia ei ehdi tehdä aivan kaikkea ja ei ainakaan saa unohtaa syödä. Myöhemmin täytyy taas kirjoitella liikunnan tuomista hyödyistä, ne kun kuitenkin vaikuttaa meidän kaikkien oloon todella isosti. :)

      Tykkää

  2. Myönnän, että itseä tulee sätittyä, varsinkin nyt kun lukee ylioppilaskirjoituksiin, että taas luin liian vähän tai en oo tehny tarpeeksi muistiinpanoja tms. No, onneksi treeneistä saa voimaa, ja tänä vuonna aloitettu projekti mulle sopivan ruokavalion ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin etsiminen sujuu ihan mukavasti. :) Ja tänä viikonloppuna istun kaksi päivää Helsingin Jäähallissa katsomassa muodostelmaluistelun SM-kisoja – en nyt rentoutumisesta tiedä, kun täytyy jännittää omien suosikkien puolesta, mutta aion aivan varmasti jälleen kerran nauttia koko sydämestä rakkaan lajin parissa! <3

    Tykkää

    1. Nyt keskityt täysin voimin kirjoituksiin ja käytät kaiken energian siihen. Unohtamatta tietenkään ajoittaisia happihyppelyitä, ne kun vaan vahvistaa oloa ja tuo paremman mielen. Pääpaino kuitenkin lukemisessa, se urakka on pian ohi. Paljon tsemppiä!! :) <3

      Tykkää

  3. Tämä teksti tuli juuri oikeaan kohtaan! Kiitos tästä! <3 Tätä asiaa olen juurikin itse alkanut enemmän ja enemmän pohtimaan nyt viime aikoina.

    Tykkää

  4. Mulle ainakin tulee aina koulutehtäviä tehdessä hirveä nälkä! Toisin kuin jos vietän saman ajan tv:n tai jonkun kevyemmän lukemisen parissa. Aivot tosiaan kuluttaa energiaa! Aika hauska ilmiö. :)

    Tykkää

  5. Heissan! Ihanan simppelin ja järjestelmällisen oloset sivut! Harvemmin konella luen sun kirjotuksia ja mobiilissa se näkyy erilaisena. Koneella tulee sit jotain sanottuakin täällä kommenttipuolella :) Pakko kehuskella että oot mun päivien piristäjä! :) Minustakin tuntuu että oon välillä tosi laiska, koska koulu vie niin paljon aikaa ja jaksamista, että lepo on illasta päivän kohokohta. Illalla kuitenkin täytyy välillä ihan raahautuakkin lenkille koiran kanssa, mutta sen jälkeen taas on jollain tavalla vapaa olo kun on saanut jotain vastapainoa kaikelle sille istumiselle.

    Sullekkin ihanaa viikonloppua!<3

    Tykkää

    1. Kiitos Enni! Vielä vähän on kehityksessä sivut, mutta uskoisin, että pääosin tulevat näyttämään tältä. Anteeksi kun kesti vastata näihin edellisiin kommenteihin, ne hukkuivat tänne uusien alle ihan kokonaan.

      Kaunis kiitos kehuista ja palautteesta, tuli tosi hyvä mieli sun sanoistasi <3 Ihanaa viikkoa!

      Tykkää

  6. Hyvä muistutus! Kiitos. Kieltämättä tuleehan sitä syyllistettyä useinkin jos ei jaksa aivan koko ajan tehdä jotain ja jos lukupäivän päälle ei tee mitään. Aina ei jaksa, ehkä se on ihan ok. Yhdyn edellisiin kommentteihin, opiskelusta tulee kauhea nälkä :D

    Tykkää

  7. Oi, kiitos Marissa!! <3 Tää teksti tuli nyt just niin tarpeeseen. Oon jo monta kuukautta painiskellu itseni kanssa, kun ei jaksa koulupäiven olla "aktiivinen". Eikä mulle ole kertaakaan tullu mieleenkään, että oonhan mä koko päivän ollu sitä, aktiivinen. Kiitos, kun avasit mun silmiä ja sait mut ajattelemaan. Oot huippu <3

    Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s