Ruokahävikistä

Jes, taisi löytyä pitkästä aikaa aihe, josta en ole aiemmin koskaan puhunut teille. En ainakaan muista, että olisin nostanut esille ajatuksiani ruokahävikistä? Todella arkinen aihe, mutta myös todella tärkeä. Sain tänään sähköpostiini tiedotteen, joka koskee Juhlamokan ja Froodlyn yhdessä järjestämää kampanjaa hävikkihaaste, jossa on tarkoituksena auttaa sekä meitä kuluttajia, että myöskin kauppoja vähentämään ruoan hävikkiä. En yleensä tarraa saamiini mainosposteihin näin hanakasti, mutta tällä kertaa aihe oli niin kiinnostava, että oli päästävä juttelemaan tästä teillekin samantien. Onko siellä kuulolla joku muukin, joka kokee tärkeäksi sen, että ruokaa syödään intohimolla, eikä anneta roskakuskien ajaa sitä rekkakaupalla kaatopaikalle?

Nyt kun kerran olet siinä miettimässä tätä aihetta kanssani, niin otapa mukava asento ja mieti hetki näitä asioita:

Meneekö sinulla joskus ruokaa roskiin? Syötkö esimerkiksi lautasesi tyhjäksi buffet ruokailussa? Onko sinulle oikeastaan ihan sama, jos joskus ruokaa menee roskiin, olethan itse maksanut siitä jo käyvän hinnan? Tärkein kysymykseni on, että voisitko tehdä päätöksen, että jatkossa ruokaa ei enää mene turhaan roskiin, ainakaan sinun keittiössäsi? 

Kun luin faktoja hävikkihaasteen sivuilta (klik!), hämmästyin itseasiassa siitä, että suurin hävikki syntyy kotitalouksissa. Mitä? Siis kotona? Siellä missä on jääkaapit ja ruokaa voi säilöä seuraavaa kertaa varten, eikä mitään pitäisi mennä hukkaan? Kuvittelin, että kaupat olisivat suuremmassa osassa hävikin suhteessa. Mieheni itseasiassa työskentelee yrityksessä, jossa tehdään ohjelmistoa jonka on tarkoitus vähentää hävikkiä kaupoista ja olen monesti kuunnellut, kun hän ylpeänä puhuu aiheesta. Arvostan firman ideaa todella paljon ja on aika coolia, että hän voi sanoa työskentevänsä hyvän asian eteen päivittäin. Vasta viime vuosina sitä on itsekin alkanut miettimään, miten paljon ruokaa todella menee hukkaan. Ei omassa taloudessani, mutta täällä meillä pallolla ylipäänsä.

Eikö ole aika karu fakta, että vuosittain ruokaa menee roskiin 400 miljoonan arvosta?IMG_3297Ruokaa kuuluisi syödä oman tarpeensa mukaan, ei syödä itseään jatkuvaan ähkyyn. Siksi pitäisi osata säilyttää ruokaa, ottaa sitä juuri sen verran kun on tarve ja jatkaa syömistä kun nälkä taas yllättää. Kuulemani mukaan usein tuntuu vaikeammalta säästää sitä ruokaa kuin syödä kaikkea pois. Mistä se kaikki hävikki sitten syntyy? Unohtuuko se ruoka jääkaappiin lojumaan?

Yksi syy hävikkiin taitaa olla myös pelokkuus. Tiedän monia, jotka eivät syö enää ruokaa jos se on seissyt hetken lämpimässä tai jos jogurtti on päivän suosituksestaan vanhentunutta, se lentää roskiin. Ymmäränä varovaisuuden monissakin tilanteissa (hygieniasta pitää pitää huolta, eikä tiettyjä tuotteita vain voi syödä päiväämärän ohituksen jälkeen), mutta usein aivan käyttökelpoista ruokaa menee roskiin sillä ajatuksella, että ”on mulla varaa ostaa vähän tuoreempaakin.” Jos ei syynä ole pelokkuus ruoan vanhenemisesti, niin monilla varmaan vaan ruoat unohtuvat, kun tulee käytyä usein ulkona syömässä tai on muuten kiire. Kuulostavatko nämä syyt sulle tutuilta siihen, miksi ruokaa lentää roskiin? Nämä ovat vain omaa arvailuani, joten kertokaa ihmeessä, jos teille tulee mieleen lisää jotain syitä miksi hävikkiä syntyy. Meillä jokaisella on siihen varmasti omat syymme, kun niin tapahtuu.

Juttelin serkkujeni kanssa jokusen viikko sitten ja yllätyin, kun he kertoivat että koulussa on nykyään tarkatkin rajat siitä, paljonko ruokaa saa ottaa. Pinaattilettuja saa ottaa viisi kappaletta, toista ruokaa saa yhden kauhan ja toista ehkä kaksi kauhaa. Lähes kaikessa on jokin rajoitus, eikä nälällä ole mitään sanomista asiaan. Huuh, kuulostaapa ikävältä! Silloin kun itse olin koulussa (haha, saanpa itseni kuulostamaan vanhalta :D ), tällaista ei vielä ollut. Tai no, en tiedä onko sitä ollut muualla, mutta omissa lapsuuden kouluissani syötiin juuri niin paljon kun nälkä kertoi olevan tarpeellista. Opettajat myös ohjeistivat, että kaikki ruoka pitää syödä pois ja sitä ei saa heittää roskiin. Kotona sama homma. Edellisen päivän tähteitä lämmitettiin hellalla koulun jälkeen ja kaapeista syötiin ensin ruoat pois, ennen kuin ostettiin uutta tilalle. Tämä on ollut todella arvokas oppi, kun nyt mietin asiaa jälkikäteen. Olen oppinut jo lapsena, että kaikki syödään loppuun saakka, eikä mitään heitetä pois.IMG_5999Vaikka puhun aiheesta ja yritän muistuttaa, että ruoka pitäisi syödä eikä heittää roskiin, ei se tarkoita, että itse aina onnistuisin itsekään tavoitteessani. Tottakai joskus käy niin, että jääkaapissa ruoka vanhenee tai ravintolan annos onkin odotettua isompi, mutta parhaansa voi silti aina tehdä. Omista valinnoista se lopulta kuitenkin on kiinni. Jämät voi syödä pois jääkaapista ennen kuin ostaa kaupasta uutta ruokaa ja buffetissa lautaselle voi valita maltillisemmin ruokaa ensimmäisellä kierroksella. En itse osaa heittää ruokaa roskiin, sillä mulle tulee paha mieli jo siitä, jos joku ruoka ehtii vanheta kaapissa. En vain ole koskaan voinut ymmärtää sitä, että syötävää ruokaa heitettäisiin pois. En näe siinä mitään järkeä.

Vaikka tuo koulun rajoittaminen kuulosti musta ihan kauhealta ja olen saanut onnekkaanaa elää alueilla, joissa rajoituksia ei ole kouluissa ollut, niin serkkujeni äiti kuitenkin fiksuna kommentoi aiheeseen, että ehkä on myös osittain fiksua laittaa rajat syömiselle. Lapsille kun ei välttämättä aina tule mieleen, että lautaselle tosiaan vain otettaisiin sen verran ruokaa kuin mitä jaksaa syödä. Niinpä, ei taida jokaiselle aikuisellekaan tulla se mieleen ihan joka kerta, ei ainakaan jos katsoo miten lounailla ruokaa lentää roskiin. Eräs opettaja, jonka kanssa puhuin aiheesta myös jokin aika sitten, sanoi että lapset eivät enää nykyään tunnu arvostavan ruokaa yhtään. Kouluruoasta valitetaan koko ajan ja sitä heitetään pois suuret määrät. Huoh, kuulostaapa ikävältä. Muissa maissa ei kouluissa ole ruokaa ollenkaan ja meillä sitä heitetään roskiin. Kuulostaapa surulliselta.

Lapset ovat aina lapsia, ei saa syyllistää liikaa. Kotoa ne opit kuitenkin lähtevät ja me aikuiset voidaan tehdä oma osamme, jotta voidaan vaikuttaa asioihin. Onneksi näistä asioista puhutaan paljon ja useat yrityksetkin ovat heränneet miettimään näitä asioita.IMG_3841Minut tämä aihe sai tänään todella mietteliääksi ja kävi heti läpi omia ruokailutottumuksiani. Aion ehdottomasti tsempata  tämän asian kanssa entistäkin enemmän ja muistan kaupassa käydessäni meittiä olisiko kotona vielä jotain, mitä voisi ensin syödä pois. Aion myös puhua aiheesta ympärilläni hääriville ihmisille mahdollisimman paljon, jotta se lukema hävikistä vähenisi muistakin kotitalouksista mahdollisimman pieneksi. Tiedän, että omilla teoillani vaikutus ei oles suuri, mutta tiedän myös että jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa omilla valinnoillamme. Ensimmäisenä tahdon tottakai tartuttaa nämä ajatukset teihin siellä, toivottavasti olitte kuulolla. ;)

Kiitos ajastanne, oli mukava jutella pitkästä aikaa tällaisesta oikeasti tärkeästä asiasta. :)

Oletko sinä miettinyt ruokaa ja sitä paljonko sitä maailmalla menee päivittäin hukkaan? Olisiko sinulla hetki aikaa miettiä aihetta ja yrittää omalta osaltasi toimia jatkossa vastuullisemmin hävikin parissa? 

14 thoughts on “Ruokahävikistä

  1. Itselläni menee valitettavan usein ruokaa roskiin, joten aihe oli kyllä ajankohtainen ja mielenkiintoinen. :) Juuri vähän aikaa sitten mietin että on ryhdyttävä miettimään tätä asiaa, koska suorastaan hävettää välillä raahata ruokaa roskiin vaan, koska on ostanut liikaa. Mulla käy usein niin että ostan jotain eikä mun vain tee yhtään sitä mieli, joten lykkään sen valmistuspäivää ja lopulta se pilaantuu. Näin yksin asuessa tuntuu myös että ruokaa ostaa helposti liikaa ja en itse pakasta mitään, koska ne eivät vain maistu samalta ja jäävät vain sinne pakastimeen kuukausiksi. Haluan syödä ruokani mahdollisimman tuoreena, mutta pitäisi kyllä kiinnittää oikeasti enemmän huomiota että ei osta kuin juuri sen verran kuin oikeasti tulee valmistettua ja syötyä. :) Kiitos siis tästä postauksesta, koska varmasti tulee seuraavalla kerralla kaupassa mietittyä hieman tarkemmin! Nimenomaan asia, johon voi helpostikin itse vaikuttaa ja pitääkin yrittää vaikuttaa.

    Tykkää

    1. Oon pakastamisen kanssa vähän samanlainen kuin sinä, koska tunnen itseni ja tiedän, etten söisi niitä ruokia sieltä pakkasesta. Tuore ruoka on niin eri asia, kun pakastettu ja siksi yritän syödä aina kaiken pian pois, mitä on ostettu. Pitää vaan pitää ostoslista pienenä ja käydä usein kaupassa, niin ei vanhene. Ei saa ostaa liikaa heräteostoksia, että kaapit tulee täyteen ja sitten ne unohtuvat sinne. Niinkin joskus käy ;)

      Kiitos Tiia, kiva että sain ajatusta aikaan tekstillä. Kiva kun kävit kommentoimassa :)

      Tykkää

  2. Meillä menee myös ruokaa roskiin, useimmiten litran jugurttipurkkeja ja pilaantuneita hedelmiä/vihanneksia. Ostan ihan liian usein sen litran jugurttipurkin, koska se on ainut maustamaton, mitä lähikaupasta saa. Toisekseen ajattelen, että ”tässä on pienempi kilohinta”. Tosiasia on kuitenkin, että yksi ihminen ei kovin ripeästi saa sitä litraa jugurttia syötyä, ja kuka siinä muka säästää, kun loput lentää roskiin/vessanpönttöön. Pelkään myös mahatautia pilaantuneesta ruuasta, minkä takia on joskus tullut heitettyä pois jotain, joka olisi ehkä hyvinkin vielä syötävää. Oon kyllä yrittänyt parantaa tapojani, ostan vain sen mitä tarvin (ostoslista!!) ja jos iso pakkaus on liian iso, niin sitten ostan pienen.

    Tykkää

    1. En enää syö jogurttia juurikaan, mutta ennen ostin myös aina niitä isoja purkkeja kun söin sitä enemmän. Jogurtti kun on niin hapanta, että siitä litrasta syö kauan ja vaikka suositeltu päiväys menisikin, niin ei se vanhaa ole vaan säilyy vaikka kuinka kauan. :)

      Tuo on totta, että jos alkaa ostamaan kaikkia mielitekojaan, niin nopeasti ne jäävät kaappiin ja jotain menee vanhaksi. Ostoslistalla pysyminen on fiksua, mutta…myös vaikeaa :D

      Tykkää

  3. Onneksi aika harvoin lentää mitään vanhentunutta ruokaa biojätteeseen. Yksin asuessa ei juuri ikinä käynyt niin, kun tiesi aina tarkalleen, mitä jääkaapissa oli ja tilanne pysyi kontrollissa. Nyt miehen kanssa asuessa ruokaa on jääkaapissa luonnollisesti enemmän kuin yksin asuessa, minkä olen huomannut kasvattavan riskiä, että jotain vanhenee. ”Parasta ennen” -päiväysten kanssa en ole tarkka, esim. maitotuotteethan säilyvät pitkään päiväyksen jälkeenkin, mutta ”käytettävä viimeistään” -merkinnän otan enemmän tosissaan. Ja haju ja ulkonäkö kertovat tietenkin paljon. Tärkeä aihe, ja kylläpä sitä on itselläkin vielä varaa tsempata tämän suhteen (nimim. viimeksi viikonloppuna jouduin heittämään homehtuneen tomaattikastikkeen lopun pois).

    Tykkää

    1. Niin, joskus sitä vain vanhingossa käy niin, että jotain lentää roskiin. Mieluummin näin kuin että väkisin syö vanhaa ruokaa,siitä kun ei ole kenellekään hyötyä. Kun näitä asioita pitää enemmän mielessä, niin varmasti pitkällä tähtäimellä sitä muistaa paremmin syödä kaiken pois jääkaapista :)

      Tykkää

  4. Oikein hyvä aihe nostaa esille! En pidä lainkaan ruuan heittämisestä roskiin. Välillä näin käy kotona, mutta itse pyrin siihen että se olisi pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Töissä tekee välillä pahaa kun kauhea määrä ruokaa heitetään menemään, kaikki mitä jää syömättä. Henkilökunta voisi olla joskus halukasta ostaman vaikka ylijäänyttä ruokaa, mutta niin ei saa tehdä, koska byrokratia….
    Mulla on pieni vanhanruuan ”pelko”, jos päiväys on mennyt niin mun pääkoppa ei anna periksi :P

    Tykkää

    1. Äh, uskon miltä tuntuu nähdä töissä noita tilanteita. Sama homma mullakin, kun on ollut ravintoloissa tms. töissä. Ihan kauheaa, miten paljon syötävää menee roskiin. Mutta…Kai silmä vain ajan kanssa tottuu siihen ja samalla kotona on oppinut toimimaan toisin. Onneksi.

      Eipä se haittaa jos pelkäät vanhaa ruokaa, koska selvästi osaat syödä ruoat pois ennen kuin vanhentuvat ;) Ei varovaisuus aina ole vain pahasta. :)

      Tykkää

  5. Minä myös inhoan ruuan roskiin heittämistä. Itse ostan ruokaa vain lähi päivien tarpeeseen, eli esim. rahkoja en hamstraa kaupasta kilo kaupalla. Paljon hyödynnän myös pakastinta, sillä en viitsi olla joka päivä tekemässä ruokaa, ja pakkasesta on helppo ottaa seuraavaksi päiväksi valmis annos sulamaan. Ja silloin kun söin vielä leipää, laitoin leipäpussin pakkaseen ja otin vain muutaman palan kerrallaan sulamaan…

    Tuosta ruuan rajoittamisesta. Olen itse samanikäinen kuin sinä, ja muistan että jo meillä oli ala-asteella jotain rajoituksia. Se on vähän kaksi piippuinen juttu, ja itse vuosia lasten parissa työskennellyt, ja mielestäni ruokaa ei saa niin rajoittaa että jää nälkä, mutta joissain tilanteissa sitä täytyy vähän rajoittaa. Jotkut lapset esim. hotkivat kolme lautasellista ruokaa siinä ajassa kuin toiset yhden, ja lapsi aika varmasti tulisi pienemmästä määrästä kylläiseksi jos vain malttaisi syödä ruuan rauhassa, ja toinen juttu on myös poikien välinen uho, toinen sanoo ottavansa niin ja niin monta lihapullaa, niin toisen täytyy laittaa paremmaksi, no minä otankin niiiin ja niiin monta, sitten ruokaa lapattaisiin lautaselle niin paljon että osa jää syömättä..
    Ja joskus valitettavasti joudutaan rajoittamaan syömistä myös painon vuoksi..
    Mutta siis kultainen keskitie ja järki kädessä, nälkä ei saa jäädä mutta lapsille täytyy myös opettaa se järkevä syöminen. Päiväkodissa tämä on vielä helppoa, kun hoitajat tuntevat lapset ja tutuksi tulee minkä verran kukin lapsi tarvii ruokaa. Mutta koulujen isoissa ruokasaleissa, joissa opettajat ei ole vahtimassa, on se paljon haastavampaa.

    Tykkää

    1. Toimit hyvin keittiössä, meillä on aika samanlaiset käytännöt. Turhapa se on liikaa hamstrata, koska kaupat on auki myöhään ja niitä on koko ajan lähellä. Minä kyllä vähän hamstraan joskus raejuustoa esimerkiksi, mutta onneksi sitä kuluukin meillä niin paljon, eikä ole mahdollista että menisi vanhaksi ;) Moni muuten tekee noin leivän kanssa, se on tosi järkevää. Leipä maistuukin tosi hyvältä kun on tuoreena pakastettua.

      Ymmärrän pointtisi tuossa lasten syömisessä. Mutta entäs jos lapsella ihan oikeasti jää nälkä? Jos viisi pinaattilattua ei täytä vatsaa ja tämän jälkeen pitäisi lähteä kahdeksi tunniksi urheilu-tunnille? Eikö käytäntö olisi fiksumpi, jos pyytämällä saisi esimerkiksi lisää? Mielestäni on aika kamala ajatus, että Suomessa katsottaisiin lasten syömistä sillä ajatuksella, etteivät he söisi liikaa. Maanantai taitaa olla kaikista suurin syöntipäivä kouluissa, mikä johtuu kai siitä, että viikonloppuisin monet eivät yksinkertaisesti syö/tai saa ruokaa kotona. Koulussa sitä sentään saa ja siksi olisikin tärkeää, että koulu olisi sellainen paikka, jossa edes vatsan saisi täyteen, jos ei muualla saa. En usko, että lihominen tapahtuisi kouluissa jos syöt vähän liikaa lihapullia, kyllä lapsella lihominen tapahtuu kotona jos siellä syödään herkkuja tms. Mutta kuten sanottu, ymmärrän pointtisi asiassa, en vain itse lähtisi rajoittamaan syömistä ihan samoista syistä. Ehkä hieman eri tavoilla asia voisi ratketa :)

      Ruoan rajoittaminen taitaa suurimmilta osin liittyä säästöihin, eikä sille kai voi mitään, että rahaa ei vain ole enempää. Pitääs sopeutua tilanteeseen ja olla tottakai kiitollinen siitä vähästäkin ruoasta mikä kouluissa tarjotaan. Sekin on jo hienoa, että sitä ylipäänsä on :)

      Tykkää

  6. Meillä ei mene oikeastaan mitään koskaan vanhaksi. Mä olen ratkaissut asian niinkin hassusti, että teen aina jättimääriä ruokaa ja pakastan sitten annospakkauksina. Miehenikin tykkää syödä terveellistä kotiruokaa, joten hän saa pakastimesta aina töihin mukaan ruoka-annoksen. Samoin jos töiden jälkeen on kiljuva nälkä, niin eikun pakastimesta vaan annos. Teen viikonloppuna paria kolmea sorttia ruokaa ja saan kaiken ”ehkä päivämäärä lähellä”-tavaran upotettua näihin ruokiin :D Ja onpahan pakastimessa sitten vaihtoehtoja tarjolla. Myös kun lähdin talvilomalle siivutin kaikki omenat, perunat yms pakastimeen pois pöydiltä pilaantumasta. Sieltä ne on helppo heittää keittoihin, smoothieihin yms :)

    Tykkää

    1. Kuulostaa tosi fiksulta Susan! Ei varmasti mene mitään hukkaan teidän keittiössä, kunpa jokainen toimisi samoin! En varmaan ihan kaikkea voisi itse syödä pakastettuna, rakastan niin paljon juuri tehtyä ruokaa, mutta sun pointtisi tässä on älyttömän hyvä. Täytyy muistaa ennen reissuihin lähtöä muistaa tuo hedelmien tms. pakastaminen! :)

      Tykkää

  7. Moikka! :) Mua suorastaan ärsyttää ihmiset, jotka ei suostu syömään vähänkään kauempaa lämpimässä ollutta, tai parasta ennen -päiväyksen jälkeistä ruokaa :D vaikka toki ymmärrän että jotkut vain ovat tarkempia. Itselle ei kuitenkaan ikinä ole tullut mitää mahatautia vaikka olen syönyt joskus jo itseäkin epäilyttävää ruokaa :D uskon, että vastust uskyky paranee vain kun elimistö tottuu erilaiseen! ja pakastan myös kaiken, siis rahkat ja jogurtinkin ja käytän sitten vaikka leivontaan :)

    Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s