Mitä viime viikolla tuli syötyä?

No nyt on taas energiaa millä pauhata! Saavuin juuri saunasta ja ajattelin istahtaa tyytyväisenä tähän hetkeksi lepäämään. Me ollaan tänään oltu kotosalla, sillä näkyvyys rinteessä oli aivan olematon ja ei tehnyt mieli lähteä mäkeen näin huonolla ilmalla. Päivän urheilusuoritus muodostuikin tänään lenkistä ja lihaskunnosta. Noin kuuden kilsan lenkistä suurin osa tehtiin juosten ja omaksi yllätyksekseni jaksoin juosta väsymättä koko matkan ja loppuun tehtiin vielä vähän askelkyykkyjä ja keskivartalon treeniä. Olin todella väsynyt ennen lenkille lähtöä ja taas se huomattiin, että jos ei energiaa muuten ole, niin ulkoa sitä ainakin saa. Tunnin hikoilu toi hyvän olon ja saunan jälkeen se oli sitä entistäkin enemmän. Huuh ja puuh, kiitos itselleni, että jaksoin kammeta ruhoni ulos! 

Kuten taisin lupailla, niin tänään olisi luvassa juttua ensimmäisen viikon ruokailuista täällä Itävallassa. Mitä syötiin viikon aikana? Mikä meni hyvin ja mikä meni vähän enemmänkin pieleen? Kohtapa se selviää!

Aamupalalla

Viime viikolla lähes jokainen aamu alkoi leivällä ja kahvilla. Reissuun lähtiessä jo mutusteltiin reissumiestä lentokoneessa ja täällä ollaan aamuisin kipaistu tuoreet sämpylät leipomosta aamiaispöytään. Ei ihan joka aamu, mutta melkein ainakin. Joskus olen tahtonut päästä suoraan kahvikupin äärelle sängystä ja silloin me ollaan syöty edellisen päivän leipää. Se on täällä ihanaa, että aamuista saa nopeasti luksusta, kun jaksaa kävellä aamulla parin kilsan lenkin ja hakea ne tuoreet leivät kinkun ja juuston kaveriksi. Maistuu vaan niin hyvältä ja pieni happihyppelykin saa ruoan maistumaan entistä paremmalta.

Leivän puputtaminen aamuisin poikkeaa normaalista tavastani syödä aamiaista, mutta se on toiminut hyvin. Muutamalla kunnon siivulla on jaksanut lasketella hyvin useammankin tunnin. Hiilaritankkaus on toiminut, joten sitä jatketaan varmasti koko reissun ajan.

Lounaalla

Lounas on syöty joko rinneravintoissa tai sitten kotosalla, jos on ollut vain lyhyempi laskupäivä. Rinteessä eteen eksyi yhtenä päivänä gulassikeittoa, toisena linssejä ja makkaraa ja yhtenä päivänä otin salaatin kanssa paikallista pannarin tyylistä herkkua, eli Kaiserschmarrenia. Mun yksi suurin lapsuuden herkku, joka viiden tunnin laskettelun jälkeen houkutteli niin paljon, että oli vain pakko saada sitä. Verensokeri alkoi selvästi olla niin matala, että sokeri teki hyvää siihen väliin.

Kotosalla ollaan tehty useamman kerran ruokaa, mutta yleensä vasta iltaisin. Lounaalle on tehty joko nopeita salaatteja tai sitten on syöty edellisen päivän tähteitä. Tonnikalasalaatti on ollut nopein vaihtoehto, aina herkullinen ja sopivan kevyt.

Illalla

Vaikka ollaan oltu usein pitkiäkin iltoja vain kotosalla, niin yhdestä asiasta olen yllättynyt. Turhaa napostelua on ollut todella vähän. Me päätetiin ennen reissun alkua, että yritetään täällä vähentää vähän meidän sokerin syöntiä ja se on toiminut todella hyvin. Ennen sunnuntaita tuo torstain lounas oli ainut, jossa söin mitään makeaa ja sokerista. Kaikki muu ruoka on ollut kunnollista kotiruokaa, terveellistä leipää ja välipaloilla on tullut syötyä todella paljon hedelmiä. Olen aina ollut sortuvainen naposteluun, mutta täällä siitä ei ole ollut ongelmaa. Kun on syönyt koko ajan kunnon kotiruokaa ja keskittynyt isoihin annoksiin, niin ei ole tullut mitään turhia mielitekoja. Ihan hassua, mutta itseasiassa tosi loogista. Kun syö hyvin, ei kaipaa sokeria.

Runsaalla urheilun määrällä on varmasti myös vaikutuksensa asiaan, sillä kun liikkuu paljon, sokerin kaipuu usein vähenee. Suola maistuu huomattavasti paremmalta, kun on jatkuvasti kova kulutus ja keho kaipaa kunnon ravintoa.

Mikä sitten meni vähän pieleen tällä viikolla? No, kuten sanoinkin jo, niin me syötiin tosi nätisti ja keskityttiin vain ruokaan koko viikko. Liikuttiin paljon, olo oli mitä parhain ja voisin sanoa voineeni paremmin kuin pitkään aikaan. Syötiin paljon ruokaa, mutta olo oli keveä ja nälkä yllätti useinkin. En normaalisti syö näin paljon leipää ja perunaa, kun täällä on tullut syötyä, mutta liikunnan määrä on ollut niin suurta, että on ollut vähän pakkokin. Se on onneksi sopinut omalle keholle tosi hyvin. On ollut älyttömän hyvä olo. Kunnes… Kunnes me pidettiin herkkupäivä sunnuntaina. Meidän ehkä tyhmin päätös ikinä. Tai tavallaan kai aika hyvä, koska sen eilisen ällötyksen ja pahan olon jälkeen en tahdo enäänkinä syödä mitään herkkuja. EN KOSKAAN.

Niin siis näköjään piti taas kantapään kautta oppia, että herkuttelu pitää tehdä maltillisesti, eikä lähteä keulimaan kuin olisi viimeinen päivä jota elää. :D Jo aamulla mulla tuli tosi paha olo, kun söin ison maitoon keitetyn puuron, jossa oli hilloa. En oikeastaan välitä makeasta aamuisin, mutta koska oli päätetty, että tänään herkutellaan kunnolla, niin pitihän sitten tehdä niin. Kahvin kanssa otin myös yhden keksin. Lounaalla me syötiin kinkkuleipiä, jotka oli tehty tuoreesta patongista ja jälkkäriksi tehtiin banaanilettuja, jotka eivät oikein onnistuneet ja lopulta tehtiin uunissa banaanikakku. Tähän lisäksi vielä myöhemmin syötiin köyhät ritarit parista palasta vanhaa leipää. Niin ja taisi niitä keksejäkin vielä illasta kulua. Tuo munkkikin lähti leipomosta mukaan, mutta se oli aivan liian makea omaan makuun ja annoin Villen hotkaista sen kokonaan. Onneksi niin, se olisi varmaan ollut omalle mahalle jo liikaa ja olisin haljennut kivusta..

Että sellainen ihana kiitos onnistuneelle viikolle. Näyttääkö teistä jotenkin järkevältä syömiseltä? Haha, eipä näytä ei. Kaksi hönttiä vaan vähän innostui ja illalla vatsakipuja valitellessa tajuttiin, että ööh, ehkä ei  kulta tehdä näin enää toiste, jooko.. :D

Tällä viikolla onkin uusi tavoite, joka on syödä juuri sitä mitä mieli tekee ja herkutella maltillisesti, jos sille on aikansa. Selvästikään sitä makeaa ei nimittäin juuri kaipaa, kun syö hyvin ja terveellisesti, joten jos joskus harvoin tekee sokeria mieli, niin sitten syön. Ei sitä kuitenkaan tarvitse ikinä kaksin käsin lappaa suuhun, menee vaan koko keho ihan sekaisin. Sunnuntainkin ruokailuista kaikista herkuimmalta maistuivat meidän kinkkuleivät ja olisin voinut jättää kaikki herkut syömättä. Miksiköhän sitä ei sitten tehnyt niin? Miksi kroppa tajuaa nämä asiat aina vähän myöhässä?

Nojoo, siitä on nyt kuitenkin opittu. Ei enää övereitä makean kanssa, mieluummin ruokaähkyt, niin on aina hyvä olo. Harvemmin nimittäin lihakastikeövereistä tulee niin pahaa oloa kuin mitä sokerin syönnistä tulee. ;)

Ainiin, muistatteko kun puhuin, että voisi syödä lihattomammin? Kyllä, sitä yritän edelleen! Vihanneksia on aina eniten lautasella ja juustoa mahdollisuuksien mukaan. Kalaa täällä ei juurikan ole tarjolla, mutta löydettiin eilen onneksemme kaupasta lohta ja tehtiin siitä vielä illalla lohikeittioa. Sitä taidetaankin syödä seuraavat kolme päivää, sen verran iso kattila sitä vahingossa tuli. <3 (onneksi tulikin, maistuu nimittäin niin herkulta!)

IMG_5891

Ensimmäisen viikon ruokakuulumiset olivat siinä, toivon että ehkä viikon päästä voisin kertoa teille vähän onnistuneempia kuulumisia. Täällä jatkuu kotiruokien kokkailu, aamuisten sämpylöiden haku leipomolle ja runsas hedelmien syönti.

Oisko teillä muuten jotain tosi herkkua reseptiä pinaattikeittoon? Haluaisin kokeilla sitä tällä viikolla itse ja kaikki vinkit otetaan mielellään vastaan! :)

 

 

4 vastausta artikkeliin “Mitä viime viikolla tuli syötyä?

  1. Joskus vaatii överit että osaa himmata :D
    Mä oon sulle joskus tainnut laittaakin mun hyvin simppelin pinaattikeitto-ohjeen… Puolet maitoa, puolet kermaa, me tehdään aina litraan nestettä ja toimii kauramaidolla ja -kermallakin, oikeestaan tulee vielä maukkaampaa :) ensin sekoitellaan 3 rkl vehnäjauhoja puoleen litraan kermaa, kiehautetaan, lisätään maitoa ja annetaan kiehua hiljalleen kunnes vähän paksuuntuu. Sekaan suolaa, valkopippuria ja 1 pss pakastepinaattia tai tuoretta, NAM!

    Tykkää

    1. No niin se on, vähän kaiken kanssa vissiin :D

      Totta, niin ootkin! Viestiteltiin joskus asiasta? Luulen, että teen kokonaan maitoon keiton, mutta muuten kuulostaa tosi hyvältä. Kiitos Outi!! <3

      Tykkää

  2. Valion pinaattikeitto (http://www.valio.fi/reseptit/pinaattikeitto-1/) on maailman herkullisinta! Tein sitä pari viikkoa sitten ja en oikeasti ole syönyt aikoihin mitään yhtä hyvää. :D

    Mikähän tuossa herkkujen mättämisessä on niin siistiä. Itekin sorrun usein siihen, että herkkupäivänä mässätään oikein kunnolla. Sitten on järkyttävän huono olo… Oikeasti ei pitäisi edes pitää herkkupäiviä. Söisi vain reilusti tavallista terveellistä kotiruokaa, niin herkkuja ei tekisi edes mieli ja silloin kun tekisi, niin voisi ne muutamat herkut syödä hyvällä omatunnolla ja vähemmän sekaisella vatsalla…

    Tykkää

    1. Kiitos Elina!! :) Näyttää hyvältä reseptiltä.

      Niin no ei voi ymmärtää, että miksei sitä koskaan opi. Kuinkahan monta herkkuöveriä tarvitaan, ettei enää koskaan syö herkkuja!? :D ;)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s