Postikortti ruotsinlaivalta!

12336291_10153784701289808_1046443885_nMoikka kotiväki! Hur är läget?

Täällä me ollaan, keikutellaan lainella takaisin Ruotsista ja nyt on aika lähettää taas kortti kotiin. Eipä oo kukaan varmaan lähettänyt korttia laivalta, joten määpä lähetän. Kukaan ei enää oikein tunnu lähettävän kortteja muutenkaan, joten onneksi mä sentään muistan kirjoitella näitä. Vaikka tämä kortti on varmaan aika lyhyt, matka kun oli vaan kaksi yötä. Huomasitteko muuten, että jouluunkin on enää ihan vain muutama yö? Kyllä, ihan itse laskettiin Petran kanssa. Ostettiin me muutama joululahjat eilen Tukholmasta, sellaiset kivat mitä sattui silmään. Kaupoissa olisi ollut vaikka mitä ostettavaa, mutta pidin kukkaron nyörit tiukasti kiinni ja avasin ne äsken vasta tax freessa. Suklaata sai niin halvalla, että piti ruveta tuhlailemaan. Ostin niin paljon valkoista Tobleronea, että pärjää nyt ainakin jouluaattoon saakka. (Teille en ostanut niitä tuliaisiksi, koska olisin varmasti syönyt ne itse matkalla!)

Me ollaan täällä vaan levätty tosi paljon ja perjantaina hemmoteltiin itteämme lasillisella kuohuvaa ja ostettiin kasvonaamiot. Naurettiin aika paljon, kun nähtiin ne naamiot, jotka ei olleetkaan voidetta, kuten me luultiin. Paketissa oli valkoiset naamalaput, jotka aseltetiin kasvoille ja ne valui aina kun vähänkin liikkui. Ne tuntui tosi kylmältä ja limaiselta. Ootteko kokeilleet sellaisia maski versioita? Ehkä nämä on ruotsalaisten naisten kauneuden salaisuus. Vaikka pakko sanoa nyt, että naiset Tukholmassa olivat tosi kauniita, mutta jotain niiltä puuttui. Sellaisia kiiltokuvia, meikkiä oli tosi paljon, ei oikein jäänyt mitään mieleen. En nähnyt rosoja, eikä mikään saanut katsettta pysähtymään. Sellaiset naiset on musta kauniita. Paitsi kodittomat ihmiset kaduilla, ne sai pysähtymään. Niitä oli paljon. Surullisen paljon. 

En oo ollut laivalla pitkään aikaan ja täällä muistin miksi. Lapsia on kamalasti joka paikassa, eikä se siis mitään, mutta se kiljumisen määrä. Ja kännisten aikuisten. Onko se ryyppääminen jotenkin täällä laivalla paljon kivempaa kun kotona? Siellä hytissä ne istui juomassa. Eikö olisi sama asia sulloutua kotonakin yhteen makkariin koko kaveriporukan ja lapsilauman kanssa? No, kaikilla omat oudot tapansa. Laivalla oli vähän mummo olo, kun me ei oikein päästy samaan suorituksiin kun ne muut siellä. Juotiin mutamat juomat. En tanssinut. En huutanut. Enkä hei hoiperrellut.

Päällimmäisenä mulla on nyt mielessä kiireettömyys ja helppous. Ei tapeltu yhtään kertaa suunnasta mihin kävellä, eikä tullut kiukkua, kun muistettiin mennä ajoissa syömään. Muistettiin syödä. Monta ähkyä. Loppu menikin sitten ihan kuin voissa olisi paistanut, oli vaan tosi helppoa olla siellä Tukholmassa. Ja nukkua. Nukuttiin enemmän kuin koskaan oon kotona nukkunut, se teki tosi hyvää. Uni Ruotsin laineilla sujui paljon paremmin, en tiedä miksi. Ehkä laineet keikutti sopivasti, tai sitten Ruotsissa vaan kaikki on aina parempaa. 

Halit ruotsinlaivalta, oikeen oli kivaa! 

Yksi vastaus artikkeliiin “Postikortti ruotsinlaivalta!

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s