Kesäkuun kuulumisia

Taidan olla ihmisenä jokotai. Selvästi taipuvainen totaaliseen laiskuuteen, mutta samalla erittäinkin vastahakoinen antamaan omalle energialle periksi. Niin siis on kovin vaikea olla laiska, kun koko ajan on mieli täynnä asioita. Monia mietteitä joita voi pyöritellä moneen kertaa aivopuoliskolta toiselle ja myös tehdä ne samantien kun se ajatus syntyy. Ehtii tuntea monet erilaiset tuntemukset, juosta lenkkiä talon ympäri ja herätä aamulla ennen kuin muut. Ihan vaan vaikka ajattelemaan samalla kun juo sitä kahvia. Siinäkin se aika menee. Mutta ei, ei laiskotellessa. Se on todella vaikeaa.

Siltikin kun sitten sille päälle sattuu ja onnistuu itsensä laiskistuttamaan, niin mikään ei enää auta. Ei herättely, ei käskyt, eikä ainakaan pakottaminen. Mun itsenikään siis. Kukapa nyt pakottaisikaan, tuskin muita kiinnostaa mitä omalle elämälleni teen. Eikä se laiskottelu huono asia ole. Satuin vaan todella tajuamaan, että olen laiskottelussa jopa aika lahjakas. Osaan nukkua useat päiväunet, torkahdella kahvipöytään ja tuijottaa mökin sohvalla kattoon vaikka kuinka pitkään.

IMG_8056

Lahjakas laiskottelu ei silti tarkoita sitä, ettenkö laittaisi nokkaani edes hetkeksi ulos tai makaisin oikeasti vain 24/7 ruhoni jatkeena. Ei, kyllä siihen laiskotteluun tarvitaan aineksiksi muutakin. Tässä listaa kaikesta mukavasti laiskanletkeästä puuhailusta mitä juhannuksena tuli tehtyä.

#Nukuin viidet päiväunet

#Söin aina kun siihen oli mahdollisuus. Suu kävi koko ajan

#Söin itseni onnistuneesti ähkyyn useana päivänä

#Soudin järvellä hullu onnenkiilto silmissäni

#Hypin lenkkipolulla

#Pulahdin 13,5 asteeseen veteen ja jätin talviturkkini sinne talteen

#Nukuin pitkiä yöunia

#Heräsin viimeistään seitsemältä kuten aina. Nukahdin aina väkisin uudestaan

#Nautin ihmisistä lähelläni

#Nauroin jatkuvasti. Meillä oli niin hauskaa. 

#Pelasin monta kierrosta korttipelejä

#Luin kymmenen sivua kirjaa

#Rentouduin. En pakottanut itseäni mihinkään. Paitsi ylös päiväunilta, kun oli mentävä syömään. Ruoan eteen olin valmis kärsimään

#Hölkkäsin, kävelin ja juoksin yhteensä 18 kilometriä neljän päivän aikana

IMG_8096Kuten aiemmin kerrottu, mulle liika nukkuminen on aina ollut todella vaikeaa. Menen aivan sekaisin ja olen koko päivän tietynlaisessa huurussa. En oikein ymmärrä mitä tapahtuu ja nukuttaa vain koko ajan lisää. En valvonut juhannuksen öinä mitenkään ihan kamalan myöhään ja jos yhden maissa oltiin yöllä nukkumassa, olin jo seitsemältä ylhäällä. Siltkin yritin nukahtaa väkisin uudestaan ja tällä kertaa se onnistui. Siksi tulikin oltua vähän pöllämystyneenä aamiaispöydässä ja kun pääsin aamiaiselta sohvalle ottamaan ruokalepoa, nukahdin yleensä aina uudestaan. Hehe, niinkin aktiivinen aamun alku. Ei ihan normaalia minua, mutta selvästi olin laittanut laiskuusvaihteen päälle onnistuneesti.

Nyt on rentouduttu pitkä pätkä ja huomaan, että vielä eilenkin oli vähän ruosteinen olo. Selkä on pitkistä automatkoista melko tulehtuneena, joten ei taida tällä viikolla olla ohjelmassa juoksulenkit. Pientä hölkkää juostiin illalla ulkona ja tein kotona keskivartalon harjoittelua, mutta selvästi on keho taas kankea. Hiki pinnassa toi tosin taas vähän raikkaamman olon, joten pakko se on tänäänkin päästä jotain tekemään. Hetki voi mennä vielä, että palautuu ennalleen juhannuksen laiskotteluista, mutta pakko se on nyt ryhdistätyä. Ei voi kesken työpäivien nukkua päiväunia ja aamisen jälkeen on suunnattava töihin, eikä nukkumaan. ;)

Miten teidän juhannus sujui? 

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s