Hyvä mieli = punainen naama ja hiestä märkä paita!

Hikoilu tekee hyvää ja kipeät paikat kertoo, että nyt on onnistunut jossain! Eikös vaan?

Tänään tiedossa hehkutusta mun fiiliksistäni onnistuneen treenin jälkeen. Pikkasen teki tiukkaa selvitä hengissä ulos salista, mutta tässä sitä ollaan. Naama punasena ja enemmän kuin onnellisena! ;)

IMG_1989

Mulle tuli niin paljon toiveikkaampi olo. Eikä vasta treenin jälkeen, vaan jo siinä tehdessä tunsin miten veri lähti virtaamaan. Samalla kun sykkeet nousi tappiin, mun pää tuntui täyttyvän ideoista. Kirjoitusideoita, tulevaisuuden suunnitelmia, huomiselle lenkkireittejä ja ties mitä. Puhkuin (kirjaimellisesti!!) ilosta ja tuntui ihan oikeasti siltä, että tällä tää maailma pelastuu tässä ja nyt. Mikään mieltä mustaava asia ei pysynyt mielessä, vaan kaikki tuntui solahtavan ohi ajatusten niin nopeasti kuin tulivatkin. Muuttuivat sekunneissa positiivisemmiksi.

Oon vakaasti sitä mieltä, että urheilla ei pitäisi väkisin. Jokaiselle on oma lajinsa, ihan omat harrastuksensa. Ne vain pitäisi löytää ja siinä kun toinen tykkää baletista, toiselle kiekon perässä luistelu on paljon kiinnostavampaa puuhaa. No, sanomattakin selvää, että mulle nuo molemmat taas on ihan liian tylsiä lajeja, mutta on mullakin omat lempparini. Vuosien aikana niitä on kertynyt useitakin ja samalla on tajunnut, että harrastaminen on täysin mun oma päätökseni. Mitään lajia ei kannata harrastaa vain muodin vuoksi, eikä pakosta. Kaikkea pitäisi tehdä vain siksi, että se on kivaa. Siksi, että kehittyisi ja tulisi entistä onnellisemmaksi omaksi itsekseen.

Sitähän ne harrastukset tekevät. Kehittävät, opettavat ja tekevät meistä onnellisempia. 

IMG_1995

Jos sellaisen oikean lajin on löytänyt itselleen, kannattaa pitää siitä kiinni. Eräs ystäväni joutui juuri lopettamaan rakkaan harrastuksensa sen kalliin hinnan vuoksi ja näen miten se häntä harmittaa. Sama juttu erään tuttavani lapsilla, jotka eivät enää pääse harrastamaan ratsasastusta. Tytöt rakastavat lajia, mutta koska tunnit maksavat liikaa, eivät he voi enää käydä niillä. Tässä näkee sen, että ihan aina harrastaminen ei ole mahdollista ja kaikki ei ole aina itsestäsi kiinni.

Näin aikuisena itse rahani tekevänä ihmisenä voin kuitenkin itse päättää sen mihin rahani saan tuhlattua. Valinnoistahan se kaikki on kiinni. Jos jostain pidät todella paljon, kannattaa siihen käyttää kaikki mahdollinen aika ja ehkä vähän ylimääräistä rahaakin. Raha kun kuluu jokatapauksessa johonkin, joten ainakin se kannattaisi sijoittaa hyvän tarkoitukseen. Minä mielelläni maksan esimerkiksi salikortista, koska saan käydä siellä niin paljon kuin huvittaa ja vastineeksi saan joka kerta hyvän mielen. Eikä hinta edes ole kallis, joinain viikkoina jopa aika halpa, kun ramppaan salilla sen kuusi kertaa. ;)

Hyvä mieli = punainen naama ja hiestä märkä paita

IMG_1990

Mikä sitten on mun juttuni nykyään? Nuorempana se on ollut tanssi, välissä juoksu ja nykyään ehkä kaikkein eniten tykkään juosta spurtteja tai käydä Body Combatissa. Viimeisimmässä olin tänään ja ah, mä en kestä tätä onnellisuusoloa joka mulla nyt on! Kaikki paikat ihan hajalla ja sydämessä sellainen pieni väpättävä tunne, että jotain on tapahtunut. Jotain huonoa on kadonnut ja tilalla on vain sellainen ihana kutkutus, joka kertoo onnistuneesta päivästä.

Combat on jo vuosia ollut mulle yksi lemppareista ja vaikka varmaan tykkäisin nyrkkeilystä ja muistakin lajeista, joissa pääsee iskemään (ja riehumaan muutenkin), niin silti tuo musiikin tahtiin liikkuminen on mulle kaikista mieluisinta. Ihan miellään voisin heti mennä tanssitunnille vaikka salsaamaan, koska kaikki mikä tapahtuu salissa musiikin tahtiin, on ihanaa. Mua harmittaa, etten oo vuoteen voinut käydä kunnolla hutkimassa siellä combatissa ja nyt kun oon päässyt taas takaisin, niin poissa en aio pysyä.

Jos omena päivässä pitää lääkärin loitolla, niin aivan varmasti combat viikossa pitää sydämentykytyksen ja hengenlähdön erittäin lähellä :D Ainakin jos on tämän päivän treenikuntoon uskominen, kun meinasin saada sydärin siitä pomppimisesta. Pala koko ajan kurkussa ja vikan biisin kohdalla mietin, että selviänköhän edes hengissä. Teki mieli lopettaa kesken monta kertaa, mutta kunnon taistelijana kituutin loppuun asti.

IMG_2010

Mutta mitä lääkäreihin ja uskomuksiin tulee, niin uskon, että kun kerran viikkoon tekee jotain rakastamaansa lajia, niin pysyy lääkäri erittäin loitolla. Sydän tykkää, mieli tykkää ja on vaan niin hitokseen hyvä olo! <3

Marissa kiittää ja kuittaa, huomenna taas kohti Tampretta. Perjantaina taas lisää treeniä, huomenna lepuutellaan lihaksia ja sydäntä hetki. :)

Supereja treenejä ja onnea oman lajin löytymiseen!  

IMG_2028

18 thoughts on “Hyvä mieli = punainen naama ja hiestä märkä paita!

  1. Ihanan positiivinen postaus! Ja toi on niin totta että tekemisestä tulee nauttia eikä tehdä väkisin jotain sen takia että se on muodissa tai ”pitäisi”. Jokaiselle varmasti löytyy se oma juttu jolloin liikkumaan lähteminen ei tunnu työltä vaan huvilta :)
    http://www.karhusportscience.com

    Tykkää

  2. ah, combat on kyl ihanaa! harmittaa kun en tällä viikolla pääse mutta heti ensiviikon alkuun on kyl päästävä :). Toinen mikä tuo ihanan olon on jooga :) nää on semmosia mihi aina lähtee mielellään.

    Tykkää

    1. Ihanaa, kun sullekin on löytnyt omat lempparit. Joogaan aion vielä joskus tykästyä, sitten kun osaan rauhoittua vähän paremmin ;)

      Tykkää

  3. Näinpä juuri, tärkeintä on vaan löytää se oma juttu! Ärsyttää, miten nykyään pauhataan joka puolella lähinnä salitreenistä tai crossfitistä, ihan kuin ne olisivat ainoita keinoja, joilla pääsee hyvään kuntoon ja voi ylläpitää omaa terveyttä ja hyvinvointia. Itsekin kyllä tykkään käydä salilla, mutta ei siitä millään saa samaa hurmioitunutta fiilistä kuin tanssitunneista, varsinkin balettiin oon ihan hurahtanut :)

    Tykkää

    1. Ihmiset on ahkeria seuraamaan perässä. Ehkä moni seuraa perässä myös, jos oikeen ahkerasti kuulutan ryhmäliikunnan ja hiihdon perään, vaikka ne eivät niin mediaseksikkäistä lajeja ookkaan ;)

      Tanssi <3

      Tykkää

  4. Moi! Mun on aivan pakko kirjoittaa ja kertoa, että sun blogi on aivan ihana! Huomaan, miten hymyilen luen sivu sivulta sun kirjoitauksia. Sä todellakin teit mun päivästä paremman näillä sun postauksilla. Ehdottomasti jatkan tämän blogin seuraamista. KIITOS!

    Tykkää

    1. Voi kaunis kiitos Marika!! :) Ihania kehuja. Tulipa kyllä nyt niin hyvä mieli heti aamusta, kiitos kun kävit kertomassa <3

      Tykkää

  5. Ah mikä postaus! Ihanan positiivinen ja energinen! Nyt en malta odottaa huomista body attackia 8 kk tauon jälkeen. Seuraavana kokeilussa sitten combat ;) jeejee!

    Tykkää

    1. Oii, ihanaa! Meidän Kreikan matkalla taidetaan olla niin hyvässä kunnossa, että päästään siellä lenkkeilemään ahkerasti :)

      Tykkää

  6. Nyt on pakko kommentoida! :)) Bodycombat on niin parasta ja mun ykköslaji! Nyt ärsyttää vaan se kun satutin polvea joulukuussa Combat-tunnilla ja se vielä välillä kipuilee. Ja nyt oon ollut kipeenä niin on pitänyt jättää treenit väliin… Ärsyttävää! Mulla on jo ikävä sitä Combat-tunnin fiilistä ja taistelumeininkiä! ♥ Samalla sanon sulle myös sen, että tää sun blogi on ihana, positiivinen paikka ja odotan aina innolla uusia postauksia sekä instagram-päivityksiä! Kiitos päivien piristämisestä :)♥

    Tykkää

    1. Kiitos Nita! Ja jos olet se sama neiti, joka käy ahkerasti tykkäämässä mun facebook päivityksistäni, niin kiitos sulle itsellesi. Tulee tosi hyvä mieli, kun näkee että joku käy lukeamssa ja vielä painaa sitä tykkää-nappia. Kiitos! :)

      Toivottavasti saisit pian polven kuntoon, edes ajan kanssa sitten takaisin vain combatiin. Mullakin meni vuosi ihan harmitellessa kun en päässyt kunnolla takaisin sinne iskemään. Nyt on ihana tunne päästä taas kunnolla riehumaan, sulle se sama tulee myös kunhan jalka on taas kunnossa <3

      Tykkää

      1. Kiitos! Ja kyllä olen se sama tyyppi! :) Ja onneksi siellä Combat tunneilla pystyy käymään puolikuntoisenakin, kun jättää vaan potkut pois. Kiitos tsempeistä, kyllä tää tästä ;)

        Tykkää

  7. Mä niin tiiän ton samaan onnellisuusolon tunteen ja tuntuu ku kaikki paha ois taisteltu kehosta pois! :) Oma rakkaus on syntyny BodyAttackiin ja voi että sitä tunnetta <3 hymy on kasvoilla kyllä taattu sen tunnin jälkeen :) Oon myös samaa mieltä, että pitää harrastaa semmosia lajeja, joista tykkää ja johon syntyy jopa intohimo. Liikunnan pitää olla hauskaa, ei pakkopullaa ;) toki on päiviä jolloin reeneihin lähteminen ei ole niin helppoa, mutta yleensä sieltä on taas löytynyt se hymy&hyvä olo ja päivä tuntuu pelastuneen <3

    Tykkää

    1. Mulle se attack ei oo koskaan auennut, mutta combat on kyllä sitäkin enemmän. Tästä sen huomaa,joka lajista ei ole kaikille vaikka niitä kuinka kehuisi. Mulle se attac on nimittäin jotenkin liian hassua hyppelyä, hih :P Tärkeintähän on tosiaan, että treeni saa edes lopulta sen hyvän olon, joten sulla ainakin on oikea harrastus löytynyt piristämään sun päiviä :)

      Tykkää

  8. Sosiaalitoimistosta saattaa saada apua lasten harrastuksiin jos itsellä ei niihin ole varaa… Ainakin joukkue lajeissa… Pieni vinkki ystävällesi :)

    Tykkää

    1. Kiitos vinkistä! Tosin epäilen että noin suurilla summilla tukevat kallista harrastusta, kun löytyy niin paljon edullisempiakin asioita joita tehdä lasten kanssa. Ei tosin voi sanoa varmuudella, etteivätkö tukisi. Täytyypä siis vinkata! :)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s