Tavisten risottoa

Risoton pitää olla tuhtia ja kermaisen suussasulavaa. Sellaista suoraan Pohjoisesta Italiasta kannettua juustoista ihanuutta, josta on herne-maissi-paprikasörsselit kaukana. Siinä risotossa on se juuri oikeanlainen mieltä huumaava tuoksu ja hampaissa kunnon al dente tuntuma. Siis sellainen vähän raaka pinta riisiin ja niin, että hampaissa tuntuu vastusta. Ei kuitenkaan niin, että se riisi olisi ihan raakaa, koska silloin se ei maistu hyvältä ollenkaan. Risoton pitää olla juuri oikeanlaista, eikä melkein jotain. Siis sellaista täydellisen ihanaa. Kyllähän te tiedätte millaista? 

Itsekin myönnän, että mut on kasvatettu pienestä asti syömään kotona tälläistä ”kunnon” risottoa ja maistuuhan se nyt ihan hitsin hyvältä. Lapsuuskodissa meidän isäpuoli nyt teki muutenkin aivan huikeita ruokia ja oon kyllä tosiaan päässyt ruokahifistelyn makuun jo ihan lapsena. Muistan monet erilaiset risotot ja niitä tehtiin aina iso kattila kerralla kuuden hengen ruokailuun. Riisiä kuulolteltiin pannussa öljyn kanssa ja ihmeissäni katsoin vierestä, kun ne riisit paisui jättimäiseksi kattilaksi ruokaa. Makuina oli erilaisia sieniä, äyriäisiä tai vaikka simpukkaa. Päällä oli juustoa ja itse ainakin söin silloin vielä enemmän sitä riisiä kun niitä täytteitä. Niin hyvältä se kermainen seos maistui. Siitä saakka olenkin rakastanut risottoa ja vaikka riisiä en vuosiin syönyt kovin mielelläni, niin nyt kun olen opetellut syömään enemmän sitäkin. Tulee siis sitä risottoakin syötyä silloin tällöin. Enemmän kyllä sushia, sen voin myöntää. intagramin seuraajani tietävät tämän ;)

IMG_4929

Mutta. Mitä jos se ”tavis” suomalainenkin risotto on oikeastaan ihan hyvää? Tässä yhtenä päivänä nimittäin keksittiin, että voishan sen riisin ja kasvikset sekoittaa lihaan ja näin ollen siitä tulis sellaista vähäniinkuin risottoa. Ei meillä ollut oikeita aineita, kun herneet ja maissit puuttuu kokonaan, mutt paprikoita oli kyllä suht isoina paloina. Mietin vaan tosiaan, että nämä ruoathan ei millään tavalla taida edes liittyä toisiinsa. Vaikka ne ovatkin samalla nimellä meidän sanavarastossa täällä kotomaassa, niin suomalainen perusrisotto on ensinnäkin aika kuivaa ja tämä italialainen risotto on mehevää ja sellaista, joka syödään juuri kun se on tehty. Me nimittäin syötiin tätä risottoa aika pitkään ja se jopa parani hieman seistessään. Siksi siis tuntuukin hassulta puhua näistä kahdesta ruoasta tässä samassa tekstissä. Eihän niissä ole mitään samaa. Riisikin on erilaista. IMG_4931

Tavisrisotto

Riisiä (itselläni täysjyväriisi)

wokkivihannessekoitus 

paljon jauhelihaa

purkki vesikastanjaa

Iso loraus kookosöljyä

IMG_4933

 

Eihän tämä nyt ollut se risotto, mitä muistan kouluruokalassa saaneeni, mutta tämä olikin paljon parempaa. Koulussa sitä risottoa ei myöskään ollut paistettu, enkä usko, että siinä oli näin paljon lihaa. Tämä onkin siis tälläinen nykyaikaistettu proteiiniversio risotosta, koska eihän nyt pelkkää riisiä voi syödä. Hihi, protskua lissää!

Risotto me tehtiin niin, että ensin paisteltiin wokkivihannekset ja jauheliha pannulla. Olisin halunnut, että mukana on myös paljon sipulia, mutta koska oma muisti oli liian lyhyt, niin eipähän niitä sitten laitettu pannulle ollenkaan. Paisto tapahtui kookoöljyssä. Samalla keiteltiin nelisen desiä riisiä ja kun se oli valmis, se kipattiin mukaan joukkoon. Paistoin vielä näitä kaikkia sekaisin kookosöljyssä, jotta saisi hyvän maun pintaan. Tässä satsissa jauhelihaa on iso 700 gramman paketti ja vihanneksia yksi 600 gramman pussi. Kyllä tästä aika ison pannun teki ja siitä söi useamman päivän ruoat. Vähän muistan napsineeni välistä lusikan kanssa kylmääkin risottoa suoraan jääkaapista, eikä se ihan heti päässyt sieltä kaapista loppumaan. ;)

Nams! Miltäs sun silmään näyttää tälläinen ihan tavallinen kotiruoka? :)

IMG_4935IMG_4938

Eikai ruokia tarvitsekaan verrata keskenään, mutta minulle vain sattui herämään ajatus, että pitää antaa tälle suomalaisellekin risotolle vähän kunniaa, vaikka siitä ei edes wikipediassa lue mitään. Eikä tämä mitään oikeaa risottoa ollutkaan, mutta koska siinä on lihaa, vihanneksia ja riisiä, niin mulle se on risotto. Hehe, vai oonko ihan hakoteillä? Parasta tässä ruoassa oli se kookoksen ja muiden makujen yhdistelmä. Oon aivan rakastunut kookokseen paistamisessa ja tänä vuonna en paljon muuta ole käyttänytkään keittiössäni. Jos kaipaan mauttoman öljyn, niin käytän aina rypsiöljyä, mutta esimerkiksi nyt laitoin ihan tarkoituksella makua mukaan ruokaan kookoksesta. Ja hyväähän siitä tuli tässäkin keitoksessa. Namia oli!

Maukkaita risottohetkiä ja huippua perjantaita! 

19 thoughts on “Tavisten risottoa

  1. Oivoi, risotto. Meillä taas aina kotona oli lempparirisotto aika paljon kauempana ”nykyaikaisesta fitnessrisotoista” päällepäin siinä näyttäisi olevan vain riisiä ja kanaa/muuta lihaa, mutta jokin näkymätön teki siitä niin maukasta. Lapsena kiertelin kasvikset kaukaa, valitettavasti..

    Silloin tällöin kun tulee kotiajat mieleen ja alkaa odotella että pääsisi lomailemaan kotiinpäin, tulee myös kummasti ikävä tämmöisiä perus kotiruokia..(?) Esimerkkinä just edellämainitsematon risotto ja sille aikamoinen kilpailija eli ei mikään tomaattipohjainen jauhelihakastike ja täysjyväspagetti VAAN se ruskea vehnäjauhopohjainen kastike ja iso läjä spagettia Felixin kanssa.

    Kiitos tästä, ehkäpä pitäisi kokeilla risottoa viikonlopuksi. ;)

    Tykkää

    1. Hih, mulla tulee sama fiilis! Meillä on vaan kotona ollut vähän ei niin suomalaisia ruokia, kun isäpuoli on saksalainen, joten ruoat oli vähän erilaisia. Tulee silti monista jutuista lapsuus mieleen. Lapsena söin ite telkkarin ääressä olttermannia pelkisteen siivuina ja vieläkin siitä juustosta tulee mieleen aina kotikoti :) Ja Spaghetti tosiaan kuuluu olla sellaista oikein kermaista ja ketsuppista, mummi tekee sellaista meillä vieläkin ja se on ihan parhautta. Sellaista lohturuokaa. Mutta… saanko heti sanoa, että ei Felixiä vaan Heinzia! :D Meillä on selvästi eri makunystyrät käytössä, ei voi muuta sanoa. ;) Hihih.

      Tykkää

    1. Ahhaha! Hyvä ;) Joo siellä purkissa sitä tosiaan säilykehyllyllä on. Ei halvinta, mutta mun suuhun ne vesikastanjat maistuu niin hullun hyvältä, että pakko aina ostaa ruokaan mukaan :)

      Tykkää

  2. Hassua, olin aikomuksissa valmistaa tätä huomenna! Paitsi maissiapaprikaherneillä koska niin meillä kotona aina tehtiin. Tää on hyvää arkiherkkua, italiaanojen oikea risotto menee herkutteluun! :)

    Tykkää

    1. Hehe, ehkä pitäis täälläkin joskus tehdä herneillä ja maisseilla, koska mulla tulee siitä mieleen serkut ja koulu, niissä kun tehtiin aina sillä tapaa :)

      Tykkää

  3. Moi!

    Halusin kommentoida, ettà myòs italialaisesta risotosta saa halutessaan kevyttà. Juustoa ei tarvitse vàlttàmàttà lisàtà ollenkaan (riippuu reseptistà) ja kermaa en itse henkilòkohtaisesti kàytà koskaan. Se kermaisuushan tulee siità riisin koostumuksesta liemeen yhdistettynà. Itse kàytàn riisilajiketta nimeltà Carnaroli. Se on aina ”al dente” vaikka kypsymisaika vahingossa venàhtàisi. Risotto on kyllà yksi mun lemppariruokia!

    Nim. italialaistunut Suomi-neito :)

    P.s. Kiva blogi sulla!

    Tykkää

    1. Ah, oikeassa olet! Eihän sen aina tarvitse olla niin tosi tosi tuhtia ja kermaista. Puhuin tuossa tekstissä enemmänkin sellaisesta omasta mielikuvasta, joka mulle on vuosien aikana risotosta syntynyt. Ja vaikka se olisi tehty kevyemminkin, niin on se kosteampaa kuin sellainen suomalainen perus risotto. Oikeastaan aina aivan erilaista :)

      Kiitos muistutuksesta, voitaisiinkin kotona tehdä risottoa sun vinkeillä pitkästä aikaa!

      Tykkää

      1. Niin, italialainen risotto on aivan eri juttu suomalaiseen ”tavisrisottoon” verrattuna :) . Ostin eilen syysmarkkinoilta kuivattuja sienià, tàssà jonain tulevana viikonloppuna teen taas sienirisottoa. Odotan vain, ettà ilmat vàhàn viilenevàt. Risottoa syòdessà kun tulee usein kuuma! :)

        Tykkää

        1. Oi, kuulostaa tosi hyvältä! Sisko söi tänään porkkanarisottoa vuohenjuustolla. Näytti ainakin tosi herkulta :)

          Tykkää

  4. Mä olen syönyt monissa ravintoloissa risottoa enkä ole vielä kertaakaan saanut hyvää sellaista. Lähimmäksi pääsi eräs ihana ravintola Liettuassa, mutta siitä risotosta puuttui suola ja sitä kautta kaikki maku. Siksi oma, terveellinen ”risottoni” on tähän asti parasta :) Jauhelihaa, täysjyväriisiä, kesäkurpitsaa, paprikaa ja paljon sipulia sekä SUOLAA + muita mausteita. Ehkä vielä löydän ravintolasta täydellisen risoton, mutta siihen asti omani saa luvan kelvata ;)

    Tykkää

    1. Voi eiii, onpas huono tuuri! vaikka myönnän kyllä, että Suomessa ravintolassa voi saada tosi vääränlaista risottoa. Melkein tekis mieli kutsua sut kylään, jotta voittaisit nämä luulot joihin sut on laitettu vääränlaisissa risotoilla ;) Paitsi. Voihan olla niinkin, että sinä et vaan pidä sellaisesta tuhdista ja vähän erilaisesta risotosta. Eihän makuaiastia voi muuttaa ja sulle maistuu ehkä paremmin tällänen tavan risotto suomessa :) who knows.

      ps. kesäkurpitsaa tulee mukaan meilläkin ens kerralla, kiitos vinkistä!

      Tykkää

      1. Luulen, että olen valinnut väärän annoksen väärässä ravintolassa ja siksi hyvä risotto on jäänyt syömättä toistaiseksi. Toki oma suu on aika kriittistä sorttia ( kiitos mun miehen joka tekee niin pirun hyvää ruokaa, että musta on tullut kranttu haha ;) Tuhti ruoka ei aina uppoa, mutta silloinhan se on herkkua kun se ei maistu raskaalta. Jos ymmärrät mitä tarkoitan tällä. Monissa ravintoloissa pasta-annoksilla ei ole mitään tekemistä pastan kanssa vaan ne on enemmän kermakeittoja makaronilla ja en ihmettele, että ihmisillä on tullut pastaa kohtaan ”kauhukuvia” sen epäterveellisyydestä ym. Toki eihän se kevyttä ole, mutta senkin voi tehdä tyylillä jolloin maku on nautinnollinen ja olo jää hyväksi eikä tukalaksiruokailun jälkeen. Tulipa taas romaani tästä! Ai mistä huomaa, että ruoka on mun lempipuheenaihe?! ;) Sun risotto on varmasti kyllä hyvää :)

        Tykkää

        1. Hyvä sun mies, laadukas ruoka pitää naisen onnellisempana ;) Me tosiaan myös kuvitellaan tekevämme tosi hyvää ruokaa kotona, mutta en sitten tiedä olisitko samaa mieltä. Nehän on niin makuasiota :D Itsekin oon ravintolaruassa aika kranttu ja Suomessa harvoin saa tosi hyvää ruokaa. En siis ihmettele sun sanomisia, vaan oon ihan samanlainen itsekin. Pitäähän sitä vaatia laatua, kun itsekin sitä tekee. Hihi. Ja tuo pasta juttu on kyllä niin totta!! Harvoin otan pastaa ihan normi ravintoloissa, koska se on enemmänkin kermaa kasa, kuin itse oikeaa ruokaa. Poikkeuksiakin tietty on, mutta näköjään oot huomannut saman kun minä. Pastastakin saa kevyempää, kuten risotostakin, kun vain lisuke on raikas ja keveä :)

          Lempparipuheenaiheeni on ruoka, ei siitä voi kyllä koskaan puhua liikaa. :D

          Tykkää

  5. Marissa oot ihana! Aivan loistavia kirjotuksia, tätä blogia on ilo seurata! Aamulla ensimmäisenä on kiva mennä selaileen sun sivuja, josko olis tullu uusia rahkasössökuvia tai puurojuttuja omaaki aamupalaa inspiroimaan :) varsinki brunssi- ja aamupalasuositukset tulee syynättyä moneen kertaan! Jatka samaan malliin omana, aitona itsenäs :)

    Tykkää

    1. Kiitos Hanna! Ihanan iloinen aamun piristyskommentti :)

      Aamupalat on munkin intoilemia juttuja, ylipäänsä aamut kokonaisuudessaan. Brunssi juttuja voi olla tulossa piankin lisää ;)

      Kiitos!

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s