Miksi?

-Miksi silloin kun pitäisi olla paljon aikaa valmistautua lähtöön, aina lopulta myöhästyy? Silloin kun on vähän aikaa, ei myöhästy koskaan. 

-Miksi vierustoverin lautanen näyttää aina houkuttelevammalta? 

-Miksi ihmiset tappelee? Eikö elämässä oo muutenkin aika vaikeita asioita joista pitää selvitä ja sen lisäksi pitää vielä hankkia lisää hankaluuksia?

-Miksi en jaksa nostaa pyykkejä narulle pesukoneesta?

-Miksi herkkuja ei voisi syödä loputtomasti lihomatta? Miksi ei ole keksitty pilleriä joka estää sen?

-Miksi toisen ihmisen ongelmia on vaikea ymmärtää ennen kuin on itse kokenut samaa?

-Miksi en muistanut olla tarpeeksi hyvä miehelleni kun hän lähti töihin? En halannut tarpeeksi lujaa enkä hymyillyt tarpeeksi. Miksi olin sellainen?

-Miksi kiusaaja kiusaa? Tiedänhän mä, että sillä on itselläänkin paha olla, mutta miksi se tekee sen toisellekin? Tuleeko sille siitä parempi mieli?

-Miksi vanhempia ihmisiä ei kunnioiteta tarpeeksi? Onko se niin vaikea olla ystävällinen ja kiittää niitä, jotka ovat tehneet töitä tämän yhteiskunnan eteen jo silloin kun olimme itse vain epäröivä haave vanhempiemme ajatuksissa? 

-Miksi ihmiset kehuu aina miten ulkomailla asiat on niin paljon paremmin kuin Suomessa, mutta silti ne kaikki palaa kuitenkin kotiin häntä koipien välissä? Eikö ne näe mikä rikkaus on olla suomalainen?

-Miksi toista pitää tietentahtoen satuttaa? 

-Miksi kahvi maistuu aina parhaalta itse keitettynä?

-Miksi ruoka taas maistuu parhaalta kun joku muu on sen tehnyt? 

-Miksi pudottelen koko ajan jotain lattialle? Onko mulla joku alitajuntainen tarve siivota kaatuneita jauhopusseja ja rahkapurkkeja?

-Miksi toiselle on ihan sama mitä toinen ajattelee, kunhan itsellä on hyvä olla? Onko se kasvatusta vai vain kiinni luonteesta? 

-Miksi kuvittelen olevani hyvä ihminen? Jos olenkin jotain aivan muuta?

-Miksi ihmiset on niin kylmiä toisiaan kohtaan? Tuleeko mun lapsistani itsekkäitä? Voiko sen estää jotenkin?

-Miksi ajattelen lapsia? Onko se tää mun ikä?

-Miksi hyviä tv-sarjoja on niin vähän? 

-Miksi kaikki sanoo, että niille tulee paha olo liiasta määrästä karkkia? ”Huh, kylläpä kymmenen karkkia sai mut voimaan pahoin.” Itse syön 400 grammaa ja mietin, että koskahan voisi syödä lisää. Omituista. 

-Miksi pitää olla koulutettu ja osaava? Kuka käskee?

-Miksi mulla pitää olla paljon lihaksia? Autaako ne selviämään tästä elämästä?

-Miksi en voisi auttaa kaikkia tässä elämässä, niin, että jokaisella olisi hyvä olla? 

-Miksi ei ole ammattia nimeltä inspiroija? Tahtoisin olla sellainen. 

-Miksi nuorten on vuodesta toiseen yhä huonompi olla? Luodaanko me liikaa paineita?

-Miksi en pidä eläimistä? 

-Miksi tietämättömyys ahdistaa?

-Miksi kukaan ei kerro koko totuutta? Mitä me pelätään?

IMG_2388

Välillä tulee mietittyä kaikenlaista aivan turhaa. Mietin koko ajan jotain ja vaikka yleensä olen aina hymy leveimmillään, niin siltikin mieltä usein painaa monet painavat kysymykset. Tai siis itselleni painavat, sulle ehkä ihan selkeitä asioita joita ei niin tarvitse kummastella. Hymyn ja hyvän olon väliin mahtuu monta hetkeä, joina ehtii herätä montakin ajatusta. Eikä niitä kaikkia miksi kysymyksiä voi avata auki ja saada vastausta. Niihin on erilaisia syitä ja eri ihmisillä ne vastaukset muuttuu. Kyllä mä tiedän esimerkiksi, että ei riitoja voi tästä elämästä kadottaa. Ihmisillä on eri mielipiteitä ja erilaiset näkemykset, eikä se siitä mihinkään muutu. Siinä me sitten tapellaan ja jauhetaan aina kyllästymiseen asti. On erilaisia kemioita, toinen ihminen ei sovi toisen kanssa yhteen ei niin millään vaikka ne yrittäisivätkin. Syntyy lisää riitoja. Ja lisää kysymyksiä, kun sitä toista ei ymmärrä. Miksi se teki taas noin? Kaikilla on omat syynsä toimia miten toimii, itsekin teen omat valintani. Joskus nekin ärsyttävät toisia ja vaikka sitä ei sanottaisi suoraan, niin saan tuntea sen nahoissani. Katseina ja nonverbaalisina viesteinä. Ilmapiirissä.

En tiedä tuleeko mulle lapsia koskaan, mutta sen ajatteleminen on saanut pelkäämään ja miettimään montaa eri asiaa. Itse arvostan elämää kovinkin paljon ja olen oppinut, ettei kaikkea saa nenän eteen vain odottamalla tekemättä mitään. Miten opetan sen lapsilleni? Vai voiko sitä edes opettaa, tuleeko se kuitenkin suurimmaksi osin luonteen mukana millainen on? Ei ehkä kovin ajankohtaisia asioita mitettiä, mutta kun seuraa miten kylmä maailma on ympärillä, niin tuskastuttaisi tehdä lisää kylmiä ihmisiä tälläiseen ympäristöön. Kuinka onnistuisin tekemään uuden välittävän ihmisen joka vielä kaikenlisäksi itsekin pärjää tämän kaiken keskellä? Itselle se on joksus aivan liian vaikeaa. Se pärjääminen siis. Ympärillä olevien ihmisten välinpitämättömyys ja kapeakatseisuus saa usein niin pahan olon aikaan, että toivoisin vain olevani vahvempi. Kylmä itsekin. Toisaalta kiitän itseäni ja kasvattajiani siitä, etten ole. Tunnen vahvemmin ja välitän enemmän tälläisenä. Vaikka se onkin joskus rankkaa. Pirun rankkaa.

Aurinkoa ja onnellisia ajatuksia sun päivääsi! Täällä se aurinko on hieman pilvessä ja lepäilen kotona nostaakseni mielialaa hieman ylemmäs. Siinä syy näihin hieman melankolisiinkin pohdintoihin. Onneksi viikonloppuna on tiedossa paljon hyvää seuraa ja jopa pientä juhlintaa. Ihania suunnitelmia tiedossa, eiköhän siis viikonlopun ajaksi lopu turhat pohdinnat :)

13 thoughts on “Miksi?

  1. Mä voisin allekirjoittaa niin monet noista pohdinnoista ;) Pariinkin mulla on vastaus: sä olet hyvä ihminen ja ne, jotka tulee täyteen muutamasta karkista ei oo vaan harjotelleet karkinsyöntiä tarpeeksi ahkerasti! :D Pus! <3

    Tykkää

    1. Vitsit. Voisihan tästä saavutuksesta olla nyt sitten ylpeä, että on onnistunut syömään tarpeeksi karkkia ja harjoittunut siinä erittäin lahjakkaaksi?? :D

      Tykkää

  2. Tää oli ihan huippu postaus, niin monia samoja asioita täälläkin pähkäillään lähes päivittäin. Mitä tohon karkin syöntiin tulee, niin en ymmärrä sitä, mutta vielä vähemmän ymmärrän, miten joku aikuinen ei ”muka” jaksaisi syödä kokonaista jäätelöä. Ja nyt siis tarkoitetaan jäätelöpuikkoa tai tuuttia, eikä suinkaan litran pakettia!! Höpö höpö sanon minä ;)

    Tykkää

    1. No niinpä. Yksin kotona silti jaksaa koko paketin, mutta julkisesti yksi jäde tekee tiukkaa. Hihi ;)

      Tykkää

  3. ”-Miksi pitää olla koulutettu ja osaava? Kuka käskee?”

    ”-Miksi tietämättömyys ahdistaa?”

    Siinä vastasit itse itsellesi :) Okei, todennäköisesti et tarkoittanut aivan tuota ylemmällä kysymyksellä, mutta loppujen lopuksi moni ihminen haluaa itse kouluttautua ja näin ollen myös osata paljon. Kuka taas käskee universaalisti olemaan koulutettu ja osaava niin yhteiskunnallinen kehitys. Se taas johtuu mm. tiedon saannin helpottumisesta, elintason noususta, tietotekniikan lisääntymisestä, traditioiden muutoksesta ja työmarkkinoiden muutoksesta.

    :DD Mutta siis mua ahdistaa samat kysymykset. Koskaan en voi tietää tarpeeksi ja aina on joku joka tietää monin kerroin enemmän. Koita siinä sitten kilpailla työpaikoista. Joskus tekee mieli vaan muuttaa jonnekin maalle elämään yksinään koiran kanssa. Kirjailija olisi kiva siis olla. Mutta toisaalta kirjailijakin tarvitsee suuren määrän tietämystä… Äää

    Tykkää

    1. Ymmärrän sun pointtisi! Itseasiassa selitit tosi hyvin tuon tiedonhalun kasvun. Vaikkakin sitä tietoa ei varmaan ikinä olisi tarpeeksi, jotta se tietämättömyyden ahdistus katoasi. Vai katoasikohan se?

      Kilpailulta tää elämä joskus tuntuu, eikä koskaan voi olla paras ja se kaikkien tietävin. Onneksi riittää, että on vähän erilaista tietoa hallussa, eikä kaikilla samaa litaniaa kirjaoppia. Kirjailijakin vois pärjätä aika vähillä tiedoilla, mutta mielikuvitusta tarvitaan kyllä sitäkin enemmän ;)

      Tykkää

  4. Hihih, kylläpä kuulosti tutulta. Piti ihan laskea. Eilisen aikana kysyin iteltäni noista kysymyksistä 12. Ja jos ois ollut työpäivä, niin epäilemättä oisin ihmetellyt myös tuota ajoissa tai myöhässä olemista. Tänään varmaan ihmettelen sitä taas, vaikka tiedänkin etukäteen vastauksen. Kun ei oo kiire, luulee ehtivänsä tehdä monia eri asioita ja ihan rauhassa. Ja sitten käy vähän hitaalla, eikä lopulta ehdikään. Mulle taitaa käydä niin tänään. Nytkin istun koneella ja ajattelen, että hyvinhän tässä vielä ehtii lukemaan parit postaukset ja syödä.. mutta oikeesti töissä pitäis olla jo kahdelta, eli lähteä pitäis vajaan kahden tunnin päästä. Kiirehän tässä tulee :DD

    Mun mielestä on hyvä, että iteltään kysyy tollasia MIKSI-kysymyksiä. Se osoittaa, että välittää asioista ja toisista ihmisistä <3

    Tykkää

    1. Onneks sulle ei tullut sitä odotettua pakettia ennen työpäivää.. Ois voinu mennä aika pahaksikin myöhästymiseksi! :D ;)

      Pitää sitä vähän kyseenalaistaa asioita. Aina ei vaan jaksais miettiä ihan niin paljon kun miettii, ois kiva jos ois vähän sellane tyhjempi pää joskus. ;)

      Tykkää

  5. mun lempikarkkeja on colapullo-, tutti-, ja matokarkit, harmi vain etten voi syödä kuin pari, ilmeisesti jonkin lisäaineen tms. takia tulee huono olo ja päänsärky :(

    Tykkää

    1. Noniin, eli onhan teitä siis, joilla se paha olo on ihan todellista. Onpas harmillista :( Ootkos huomannut sitä pahaa oloa muissa makeissa jutuissa?

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s