Miten vähällä sitä oikeasti pärjäisikään, jos tajuaisi miten pienestä onni on kiinni!

Miten vähällä sitä oikeasti pärjäisikään. Onnekkaana Suomalaisena hyvinvointivaltion asukkina mulla on todella paljon ja koen melkeinpä velvollisuudeksi olla kaikesta siitä todella todella kiitollinen. Ihan pienistäkin jutuista. Ei kaikki ole aina mennyt niin kuin toivoisi, mutta harvalla ihmisille menee. Kenelläpä nyt aina elämä hymyilisi ja kenelle kaikki olisi helppoa. Onkohan se edes mahdollista? Nekin ihmiset jotka sun silmissäsi mahdollisesti näyttävät todella onnekkailta, voivat olla jotain aivan muuta. Ei esimerkiksi rikkaan näköinen elämä ole aina sitä miltä näyttää. Sulle se voi olla sitä, mutta ei välttämättä sille jota katselet. Kaikki se voi olla vain katsojan harhaa.  

Ei raha tee onnea, eikä materia mittaa onnellisuuden määrää. Se voi usein jopa laskea sitä. Mitä enemmän nimittäin on, sitä enemmän alkaa myös haalia ympärilleen lisää. Pian mikään ei riitä. Tiedän erään suositun bloggarin, jolla on paljon kauniita kuvia ja suosiota, mutta totuus on aivan toinen mitä ne kuvat näyttää. Se bloggari on masentunut ja onneton. Jopa yksinäinen, vaikkei niin ulospäin näytä. Suosio ja raha kieltämättä helpottavat elämistä aika paljonkin, mutta kyllä se onni tulee jostain ihan muualta. Yksinäisyys voi olla sitäpaitsi paikalla, vaikka olisi kuinka paljon ihmisiä ympärillä ja saisi kuinka paljon huomiota. Jos ei ole oikeita ihmisiä ja oikeita ystäviä, niin ihminen on lopulta todella yksin. Oletko sä tuntenut itsesi joskus yksinäiseksi tilanteessa jossa on ihmisiä vaikka kuinka paljon? Niin minäkin olen. Sellaisiin tilanteisiin ei onneksi tarvitse edes mennä. Oma tahtoni ohjaa mut sinne missä on parempi olla ja missä jopa yksin ollessani koen itseni välitetyksi. Juurikin nyt vaikka istun tässä sohvalla yksin ja omissa ajatuksissa, tiedän etten ole yksin. 

Tänään olen kiitollinen tästä päivästä. Hetkestä kahvin kanssa yksin kirjoitellen, ilman kiirettä mihinkään. Nukuin rauhattomat unet, mutta kukaan ei käskenyt nousemaan aikaisin ylös. Sain tuijotella kattoon hiljaisuudessa ja kerätä voimia nousta ylös. Mietin asioita mitä elämässäni on. Tiedän, että mulla on ystäviä. Mulla on perhe joka tukee ja mies joka jaksaa kuunnella ja halata. Mulla on koti, jonka eteen olen tehnyt paljon töitä. Oma koti. Se tuo turvaa ja täältä ei tarvitse lähteä mihinkään jos ei siltä tunnu. Mulla on keho joka toimii ainakin suurimmilta osin. Mulla on toimiva pää ja paljon lämpöä ihmisiä kohtaan. Välitän, tunnen ja elän. Olen kiitollinen tästä päivästä. 

IMG_5980

Toistan varmaan itseäni, mutta välillä täytyy toistaa, että itsekin pysyy oman ajatuksen perässä. Onnesta ja kiitollisuudesta tulee kirjoiteltua aika paljonkin, mutta se taitaa olla mun pääpointtini koko tässä blogissa. Sairaan kaunis maailma. Sitä se nimittäin on jos katsoo oikein. Ihan älyttömän kaunis. Kun miettii usein niitä hyviä asioita, muistaa varmasti kaikki ne iloiset ja onnelliset ajatukset, eikä jää vatvomaan vanhaa. Siinä nimittäin on sellainen uhka, että kun vanhaa vatkaa, niin se vain paisuu. Olen sellainen asioiden ikuinen pyörittelijä ja tahdon aina miettiä asioita monilta eri kannoilta katseltuna. Harva ihminen on useinkaan sitä miltä näyttää ja siksi se ilkeinkin ihminen voi oikeasti olla sisältä vain todella rikki. Tahtoo purkaa oloaan ja aiheuttaa pahaa toiselle, vaikkei oikeasti sitä tahtoisikaan. Tai toisinpäin, se hyväntahtoinen ja kiltti saattaa oikeasti tehdä sen kaiken vain esittääkseen ja lopulta aiheuttaa pahan mielen. Sellaisia me ihmiset ollaan. Erehtyviä ja virheellisiä. Ihan jokainen. 

Ainiin. Muistatteko mun onnellisuuspurkin jonka aloitin vuoden alussa? Joka päivä sinne eksyy ainakin yksi lappu, joskus useampikin. Se onkin jo melkein täynnä. Tästä sen taas huomaa miten paljon on asioita elämässä josta saa olla onnellinen <3

IMG_7720
Lähes päivittäin olen kirjoittanut lapun. Joskus useammankin. :)

 

IMG_7719
Kortti ystävältä yllätyksenä postissa. <3

Kuten olen kertonut, elämässäni on tällä hetkellä vähän liikaa stressitekijöitä. Näitä stressin aiheuttajia on yritetty kadottaa puhumalla, miettimällä ja ymmärtämällä, mutta harmi vaan tilanne ei ole oikein muuttunut paremmaksi. Kävinkin eilen lääkärissä ja setä laittoi ensi viikon loppuun sairaslomaa. Keho käy vähän liian lujalla ja stressi alkaa näkyä myös muuallakin kuin ylitsepursuavana ajtuksenvirtana. Uni ei tule ja sydän menee omia matkojaan, kun ei jaksa rauhoittua niiltä tuhansilta ajatuksilta. Se siitä tasapainoisesta elämästä siis. Hyvä oon siis teille puhumaan ja neuvomaan kun itse oon tälläinen stressierkki. ;) Levolla tästä selvitään onneksi taas eteenpäin ja nyt sitten vietetään ahkerasti aikaa taas kotona. 

Tälläistä tää elämä kai välillä on. Jotain hyvää tapahtuu ja sitten taas vähän ikävämpiä asioita. Vaikka onkin vähän masentava myöntää, että olen näin heikossa kunnossa tällä hetkellä, tahdon silti kertoa että oikeasti elämässäni asiat ovat hyvin. Kun vain oikealta kantilta katsoo ja tajuaa, että onni on oikeasti todella pienestä kiinni. Niin pienestä, että sen välillä unohtaa. Unohtaa ja sitten muistaa, kun tuollainen postikortti kolahtaa postiluukusta alas. Ihana Linda ystäväni lähetti kortin kaukomailta, kun tiesi että nyt ei mene hyvin. Olenko mä tosiaan ansainnut näin hyviä ystäviä itselleni? Ei tarvitse ottaa kuin puhelin käteen ja mulla on monta tärkeää ihmistä heti kuuntelemassa. Välillä mietinkin, että mitä olen tehnyt, että vihdoin olen löytänyt oikeasti välittäviä ihmisiä mun elämääni. Pitkään etsin ja etsin ja vihdoin tuntuu siltä, että oikeasti on turvallinen olo olla ja puhua. Ei tarvitse pelätä selkään puukotusta ja pahoja sanoja. Saan myös suoraa puhetta ja totuuden jos sitä toivon. Eikai kaikkea tarvitse kaunistella. Se helpottaa. Kiitos kun olette olemassa.

IMG_4358 IMG_1657IMG_3044

Eiköhän tälläisella aamun onnellisuuspohdinnalla päästä taas vähän eteenpäin. Parempihan niitä hyviä asioita on miettiä vaikka ihan ällötykseen saakka kuin vatvoa ikäviä asioita mielessään. Ihan turhaan niitä miettii, kun ei ne siitä paremmaksi muutu. Ajattelematta ehkä pian katoaa jos oikein tuuri käy. ;)

Oikein ihanaa perjantaita sinne kaikille! Kertokaas mitä on mielessä viikonlopulle ja mistä te ootte tänään kiitollisia? :) 

21 thoughts on “Miten vähällä sitä oikeasti pärjäisikään, jos tajuaisi miten pienestä onni on kiinni!

  1. Ihanan hyväntuulinen postaus jälleen! Ja ihana tuo kortti, jonka olet saanut! <3 Kovasti tsemppiä täältä, että saisit ikävät asiat pois mielestä ja ilon takaisin, asenne ainakin on kohdallaan! :) Itsekin olen kiitollinen monista asioista, kuten maailman ihanimmasta miehestä, ihanasta työstä ja työkavereista ja muutenkin ihmisistä ympärilläni. Pitäisi vain muistaa aina arjenkin keskellä olla kiitollinen niistä asioista, joita itsellä on. Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua sinulle! <3

    Tykkää

  2. Kaikki hauska on hyvää vatsalle! Eikä, ihana!! :D Tuo onnellisuuspurnukka on ihana idea, jonka aion nyt varastaa myös itselleni. ;)

    Pirteyttä päivääsi! :)

    Tykkää

    1. Eiks ookkin ihana tekstit! Mä ihan itkin kun luin noita juttuja. Ihanan piristäviä ja onnellisia lauseita :)

      Tykkää

  3. Luin ensimmäistä kertaa blogiasi ja ihastuin aitoon ja rehelliseen tekstiisi. Mukava lukea välillä tällaisia aitojen ihmistenkin blogitekstejä. Onnellisuuspurkki oli ihana idea, jonka voisin tehdä itsellenikin! :)

    Tykkää

    1. Kiitos Anni ja tervetuloa! :) Oon välillä varmaan vähän liiankin rehellinen. Mutta mitäs sitä turhaan esittämään mitään… :)

      Tykkää

  4. Ihana Marissa<3 Mulle tuli niin hyvä mieli, kun onnistuin edes vähän piristämään! Nyt mä ootan meidän tapaamista entisestään!! Haleja! (ps. kauhea kuva :D)

    Tykkää

    1. Mutta kun se on ainut kuva!! Korjataanko tilanne kesällä ja otetaan parempia… vaikka musta toi on hyvä kuva susta. ilonen :)

      Tykkää

  5. Ihan pakko nyt kommentoida, että oot ihan huikeen ihanan olonen tyyppi!! Tää postaus oli osuva ja positiivinen piristys tähän aamuun! :) Kiitos.

    Tykkää

  6. Voi vitsi, mie oon vähän aikaan lueskellu siun blogia mutta en ole vielä kommentoinnut, mutta nyt on aivan pakko kommentoida, nimittäin sie kirjotat niin oikeaa tekstiä!! Tuo onnellisuuspurkkii on tosi ihana idea, taidampa hankkia samanlaisen! ;) Kiitos vinkistä! <3 Mietin myös itse AAAAIIIVAN liikaa kaikkia turhia ja pieniä asioista, jään jumittaa yhteen pikkuriikkiseen asiaan ja se on todella turhauttavaa, koska asialle ei mahda enää mitään. Jos joku pikku asia ei mennyt suunnitelman mukaisesti- niin mitä sitten?? Jatkaa vaan elämää eteenpäin! :) Koitan tehdä asioita omalla painollaan ja pyrin nauttimaan pienistä asioista :) Kuten keväästä, auringosta, linnunlaulusta, kukkaistuoksusta, vihreästä luonnosta, koivunlehdistä…. :) <3

    Tykkää

    1. Olipas kiva kun tulit nyt kommentoimaan, kiitos Liisi :) <3 Tervetuloa useemminkin avaamaan sen sanainen arkku. Nautintoja pitää jakaa ja sun tapasi nauttia elämästä kuulostaa ihanalta <3

      Tykkää

  7. Ihana onnellisuuspurkki, mulle kanssa! Sie se vaan vaikutat niin hienolta persoonalta, ei voi muuta sanoa. :) Laitoit miettimään, mistä mä oon tänään kiitollinen: ihanasta säästä, rentoiluhetkestä telkkarin ääressä, kaikesta hyvästä ruoasta, jota oon tänään syönyt, venyttelystä, toisen nimeni nimipäivästä (heh) ja erityisesti siitä, että mulla on asiat kunnossa, mitä tulee perheeseen ja ystäviin.

    Tykkää

    1. Myöhäiset onnittelut toisen nimen päivästä..Me taidetaan juhlia yhdessä seuraavia nimppareita? ;) Tai siis mulla ei sellasia edes ole, mutta heinäkuussa on synttärit ja samana päivänä melkeen nimpparitkin.. varmaan arvaaat jo päivän ;)

      Ja kiitos Maria kauniista sanoista <3

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s