1427 – peruskulutukseni päivässä

Puhun nyt niistä pienistä ikävistä ja ilkeistä ärsykkeistä, joita tekee mieli nappailla masu täyteen useasti päivässä. Niinhän sitä pitääkin tehdä. Kuten otsikostakin näkee, niin kulutus on päivässä paljon jopa pelkästään levossa ja tarvitaan vielä paljon suuremmat lukemat kattamaan päivä, johon lisätään työt ja parin tunnin treenit päälle. Puhutaanpa kaloreista sitten hyvässä tai pahassa, niin taitaapa tämä aihe särähtää jokaiseen korvaan. Niistä kun puhutaan siellä ja täällä, ja aina ne vaan jaksaa kiinnostaa. Kalorit on olleet kirosana jo niin pitkään kun muistan, eikä taida olla pelkästään omaan korvaan, vaan kyllä ne ihan joka iikan saa takajaloilleen kun nostaa puheenaiheeksi. Koskaan ei saisi mainita ääneen ja pelkkä ajatuskin kalorimääristä saa usein ihon kananlihalle. En puhu nyt itsestäni, vaan siitä ajatuksesta mitä ympärilläni havaitsen. Naiseurassa yleensä, sehän on selvää. Mitäpä ne miehet niistä tajuaisi, ei ainakaan yksikään niistä miehistä joita mun arjessani liikuskelee. Niille ruoka on ruokaa ja sillä tulee vatsa täyteen. Piste. 


Mutta mitäs sitten me, jotka katsomme niitä kaloreita? Mitäs sitten kun on oppinut jo ihan nuoresta saakka laskemaan kalorimääriä ja miettimään, että kuinka paljon saa päivässä syödä? Voiko sitä koskaan lopettaa?


Vastaus on ei. Tai enpä tiedä keinoa jolla voisin ajattelutapaani muuttaa ja vaikka kuinka yrittäisin olla miettimättä ruokien sisältöjä niin hah, no can do. Kaikki tieto on iskostettu päähäni ja on aivan mahdoton unohtaa oppimaansa tai yrittää piilottaa sitä. Vähän sama kuin yrittäisin unohtaa miten kävellään, eihän se vain onnistu. Valitettavasti tiedän kuinka paljon puurossa on sadassa grammassa energiaa tai miten paljon yksi leipäsiivu täydentää päivän kalorilukemaani. Niin ja aivan varmasti tiedän miten paljon alkoholi tai vaikka suklaa sitä samaa tekevät. Esimerkkinä eilisillan kaakoa, johon lorautettiin tyttöseurassa vähän ligööriäkin. Oli muuten myös pipareita ja sinihomejuustoa. Niissä taisi kyllä kaikenkaikkiaan olla aikamoinen kasa niitä pikkuisia energiapalleroita ja varmasti sain kalorivajeeni täyteen. MaitoaKaakaotaSokeriaLigööriäJuustoaPipareitaKonvehti – Kalorilukema ylittää sen mitä tänne kirjoitan. Ketä se kiinnostaa, eikä oikeasti kiinnostaisi itseänikään, mutta tiedänpä sen kuitenkin. Alitajuisesti mietin jokaisella syömiskerralla mitä laitan suustani alas ja laskutoimitus on tehty ennen kuin oikeasti edes ajattelen asiaa. Kuulostaako tutulta? Tälle en voi mitään ja vaikka siitä on kyllä hyötyäkin, niin ei se kyllä aina niin kivaakaan ole. Olis joskus kiva herkutella tietämättä seuraksia ja miettimättä lukuja. Kaikessa on kuitenkin aina kolikon kääntöpuoli. Olenhan kuitenkin aina tyytyväinen, että tiedän ihan normaalissa arkiruokailuissa tehdä hyviä valintoja ja syödä päivittäin tarpeeksi kulutukseeni nähden. Tällöin on hyötyä siitä, että tietää mitä mikäkin sisältää ja osaan lappaa lautaselle ekstraa, jos tiedän miten matalaenergistä ruokaa syön. Muutenhan laihtuisin helposti, sillä rakastamani ruoat ovat todella kevyitä ja niitä pitää syödä paljonkin, että jaksan liikkua niin paljon kuin liikun. Joudun siis kärsimään myös siitä toisesta puolesta, eli siitä että tiedän myös mitä ne ikävät tuotteet sisältävät ja laskurini on aina toiminnassa. Mietinkin, että minkälaista elämä olisi jos ei tietäisi mitään minkään ruoan energiasisällöstä ja kaikki olisi vain samaa massaa. Söisinkö vain nälän mukaan? Lihoisinko tai laihtuisinko? 




En nyt menisi sanomaan, että ihan aikuisten oikeasti laskisin joka suupalan. Tarkoitan kuitenkin, että pääpiirteittäin tiedän ruoista paljon ja osaan laskea miten hyvin tai huonosti syön. Ei kuitenkaan tarvitse ajatella, että olisin maaninen tämän asian kanssa. Se tulee luonnostaan ja asialle ei voi mitään tai ainakaan en tiedä miten voisin. Jos joku nyt välttämättä tahtoo neuvoa, että miten saisin tämän asian muutettua niin siitä vaan. Ainahan löytyy fiksumpia ihmisiä ja parempia neuvoja. Se on sitten eri asia toimiiko ne tähän juntturapäähän. ;)

Koko homma tuli mieleen jo aikaa sitten, kun satuin lukemaan erästä blogia, jossa puhuttiin kaloreista. Tyttö oli muistaakseni kertonut, että kuinka paljon on päivän aikana syönyt ja mistä kalorit on tulleet. Automaattisesti katsoin kuvia ja vertailin lukuja ja no, ne pitivät aivan paikkaansa. Joku muukin siis tiesi tarkalleen syömiensä tuotteiden kalorit. Ei siis siinä mitään, mutta kommenteihin oli eräs toinen lukija laittanut, että hän syö vain 1000 kaloria päivässä eikä keksi miten sitä määrää saisi lisättyä. Mitä, oliko tämä ihminen tosissaan? Ei keksi vai? Voi minä kyllä keksin ;) Heh. Huomasinkin tämän lukijan olevan tuttu kirjoittaja toisesta blogista jota seuraan ja muistin heti, että hänkin usein laittaa kuvia ruoistaan. Meninkin hänen sivuilleen ja katselin läpi useita kuukausia.. Hänen ruokavaliosta koostui laajasta valikoimasta ruokia ja koska kuvia niistä oli paljon, pystyi automaattisesti katsomaan mitä ne sisältävät. Oli avokadoja, kanaa, lettuja, öljyjä, pähkinöitä, sokeria ja vaikka ja mitä. Tuhat kaloria in my ass. Anteeksi nyt jos satun jotain ihmistä hermostuttamaan tällä uteliaalla tutkimisellani, mutta tämä asia vain sattui osumaan silmään ja silloin pohdinkin, että onko tosiaan niin paljon ihmisiä, jotka eivät vain ihan oikeasti tiedä kuinka paljon kaloreita ruoat sisältävät ja kuvittelevat syövänsä terveellisesti vaikka totuus on aivan muuta? 1000 kaloria on todella vähän ja itselläni se ainakin täyttyy jo aamiaisen ja lounaan aikana ja ainakin viimeistään iltapäivän ruoista ennen treeniä. Tämä tyttökin varmasti ihmettelee, että miksi ei paino putoa, vaikka treenaa paljon ja syö vain tuhat kaloria päivässä. Totuus on kuitenkin toinen ja ilmeisesti hänen tietoisuutensa on hiukkasen mettässä. Neuvomaan en kuitenkaan tässä ala, koska en tahdo saada yhtään vihaista naista niskaani ja satun kyllä tietämään mikä viha siitä syntyy, kun kerrot jollekkin, että hän syö väärin ;D Paitsi että se tyttö syö kyllä aivan oikein ja kun laskin hänen listauksensa ruoista (siellä oli ihan tarkkoja grammamääriä ) niin päivittäinen energiamäärä oli siinä 2000 hujakoilla, joskus jopa paljon yli. Ei siis mitään valittamista vaan aivan loistava ruokavalio hänen liikkumiseensa nähden ja syö muutenkin terveellisesti ja monipuolisesti. Ilmeisesti vain ei itse tiedä syövänsä niin hyvin kuin  syö ;) Terveisiä siis sinulle, jos tunnistat itsesi, hyvin sä vedä!

Toinen näkemys tähän tämän kirjoittajan mainitsemaan 1000 kalorin ruokavalioon voi olla pelkkä huomion hakeminen. Muistan itsekin nuorempana kun koulussa tytöt ns. kilpaili siitä kuka on syönyt vähiten ja niin sitä sitten yritettiin pärjätä vähillä ruoilla. Silloin saatettiin puhua, että on syönyt vain niin ja niin vähän vaikka oikeasti salaa syötiinkin sitten kotona vaikka mitä. Vartalossahan se kaikki kuitenkin näkyy ja kuten tämänkin kirjoittaja josta nyt puhun, on ihan normaalivartaloinen tyttö, jonka ruokalistalla on hyviä tuotteita ja urheilukin näyttää siinä ohella sujuvan. 




Hedelmissä ei sentään vielä lue kyljessä sisältöä ;)

Nykyään on mielestäni hirmu helppoa jokaiselle jolle paino on ongelma, että lähes kaikessa ruoassa on kaloritaulukot. Pystyy seuraamaan mitä syö ja voi todella tarkkaan puntarin kanssa vaikka katsoa, että miten paljon saa sitä ja tätä ravintoainetta. On kuitenkin niitä ihmisiä, jotka ilmeisesti luulevat tietävänsä mitä syövät, mutta todellisuus on toinen. Ollaan lihavia ja kilot lisääntyvät koko ajan. Sitten yritetään mukamas syödä hyvin ja kuitenkin unohdetaan, että ainiin minähän join ne kolme viinilasia illalla tai kiireessä taisin syödä sen suklaatapukan. Ainiin ne marianne karkit… Niitä ei vain lasketa ja ihmeissään mietitään, että kyllä mun pitäisi laihtua. Kummallista kun niin ei sitten vaan käy. Kaipaisin itsekin joskus tätä ajattelutapaa, että ”unohdan mitä söin”, mutta se ei taida olla mahdollista. Mun pitäisi olla todela humalassa ja täysin hunningolla, että olisin pihalla suuni ja ruoan yhteistyöstä :D haha.
En takerru asiaan nyt enempää, mutta halusinkin vain nostaa aiheen esille ja kysyä, että tiedätkö sinä mitä ruokasi sisältää? Joudutko tarkastamaan ruokiesi sisältöä ja miettimään sitä mitä syöt? Mulla kun se tulee automaattisesti, niin en joudu katsoa paketteja tai laskea ajatuksen kanssa. Ei ole siis laskinta taskussa mukana. Kaikki se tulee alitajunnasta ja huomaamattani teen sitä enkä voi lopettaa. Välillä se harmittaa, mutta toisaalta taas arkiruokailussa on järki mukana ja tiedän, että ainakin pääosin saan kalorit täyteen ja vieläpä hyvillä keinoin. Treenin kulutustakin tahdon siksi seurata sykemittarilla, että varmasti saisin nykyään kaikki kalorit täyteen ja vielä ekstraakin, että se lihas kasvaisi. Ehkä se vielä joskus kasvaa. Nyt se on maltilla lisääntynyt vartaloon, joten saan olla tyytyväinen siitä että osan laskea kaloreita ja lisätä niitä kunnolla ruokavalioon kun on tarve. Muutenhan niitä ei välttämättä tulisi tarpeeksi. Tai sitten tulisi aivan liikaa. Siis niitä kaloreita, ei lihasta ;)

Mitäs siellä ajatellaan? Näettekö te paljon ympärillänne ihmisiä, jotka kamppailevat painonsa kanssa ja yrittävät syödä hyvin mutta sitten huomaamattaan mussuttavat vähän liikaa ja ovatkin ihmeissään? Tuhat kaloria päivässä on hirmu vähän, eikä erkkikään pysyt siihen suoritukseen. Niin, no pystyyhän siihen, mutta silloin mennäänkin sellaisissa vaakaukemissa, että hirvittää jo ajatuskin. 

Ei mulla kai muuta ollut. Vihdoin sain purkaa ajatukset päästäni, joita olen jo hetkisen miettinyt. Harmittaa niin ne ihmiset, joille on vaikea seurata kaloreita ja siksi ovat ihmeissään että miksi se paino ei laske vaikka pitäisi. Toisaalta olen äärettömän onnellinen heidän puolestaan, että eivät osaakaan laskea liikaa, koska kuten jo sanoin, ei sekään aina niin kivaa ole. Ehkä siis vähän jopa ärsyttää nykypäivän painostus ja tietoisuus energiasisällöistä, mutta onpahan niistä hyötyäkin. Näköjään kaikille ei kuitenkaan ole aivan niin selvää, että mitä tulee laitettua suusta alas, joten suuri kiitos taulukoille ja ohjeistuksille. Kunhan vaan muistaa kaiken mitä syö niin hyvin pitäisi mennä. Jos nyt sattuu unohtamaan puolet syömästään ruoasta, niin eihän sille sitten voi mitään. Ei se kalorilaskuri niitä silloin voikaan laskea :D

Mahtavaa sunnuntaita! Tää kävelevä kalorilaskuri lähtee laittamaan pyykkiä (kori taas yllättäen täynnä treenivaatteita) ja sen jälkeen suuntana on lenkkipolku ja keskivartalotreenailut. Tosi kiva urheiluviikko takana ja ens kerralla palailenkin urheilujuttujen kanssa. Tiedossa myös treenivaatepäivitystä kuvien kera, jota on pyydetty teidän puolesta jo useamman kerran. Kunhan saan pyykit ulos koneesta niin eiköhän oo aika pinota vaatteet ja katsoa, että mitä kaikkea tämän naikkosen treenivaatevarastosta löytyy.. Eipä muuten riitä ihan yks pino.

See you later alligator! 

puspus <3


27 thoughts on “1427 – peruskulutukseni päivässä

  1. Voi että sun tekstejä on aina ihana lukea!<3 On hassua miten monessa kohtaa tunnistan itseni ja oman ajatteluni sun kirjotuksissa! Kiitos ihanasta ja innostavasta blogista. :)

    Tykkää

    1. Voi miten kiva kuulla! Se on mustakin aina jännä huomata miten samalla tavalla moni voi ajatella.. ihan ihmetyttää, kun luulee, että itse on jotenkin vaan kummallinen. Onneks meitä on monia samanhenkisiä ihmisiä :)

      Tykkää

  2. Mä taidan tietää keitä tässä postauksessa tarkoitat ja oon samaa mieltä asiasta sun kanssa, mutta enpä tahdo siihen nyt sen enempää ottaa kantaa näin julkisesti :) Jokainen toimikoon niinkuin haluaa ja vaikka monesti olisinkin eri mieltä niin olen pitänyt suuni kiinni, kun en halua loukata. Eikä ne munkaan mielipiteet välttämättä oikeat ole. Mä en laske kaloreita. Tiedän suurinpiirtein joidenkin syömisieni kalorit ja kaupassa ollessa vertailen alkuun tuotteiden ravintoarvoja, jotta saisin parhaan mahdollisen vaihtoehdon sisällöltään, mutta en laske päivän aikana. Tiedän suurinpiirtein mikä määrä on mulle hyvä, tiedän missä on paljon kaloreita ja missä vähän, mutta en osaa tarkasti laskea päivän syömisieni kalorimäärää. Eikä mua suoraan sanottuna kiinnostakaan, oon paljon tyytyväisempi kun en mieti sitä. Jos mulla on nälkä, syön lisää ja kuulostelen kroppaani :) Uskon kuitenkin syöväni suhteellisen hyvin ja paino ainakin on pysynyt samoissa numeroissa niinkun pitääkin.

    Tykkää

    1. hihi ;) kääk. On se nainen fiksu.Juu siis sun ajatusmaailmahan on hirmu järkevää ja osaat selvästi syödä ja liikkua järjellä. Sekin, että rauhoitat liikkumista kun kroppa laittaa vastaan, kertoo siitä että osaat ajatella sitä mitä teet. Kuuntelet kehoasi. Sun juttuja siis kuule seurailenkin mielellään aina,kuten taidat tietääkin :) Kunpa osaisin itekkin laskea vähän vähemmän… Edes sillon kun herkuttelee ;) hihi.

      Tykkää

    2. Heippa hei Eve ja Miss M (olen keksinyt sulle lempparinimen :) ),tiedän kana ketä tarkoitatte. Aluksi kauhistelin, sitten tein samat johtopäätökset kuin Miss M:kin. Itse olen huomannut, että moni ei ymmärrä sitä, että vaikka perusaineenvaihdunta olisikin vain n. 1200 kcal, hikiliikunta ei ole ainut, joka kaloreita kuluttaa. Esim. siivoaminen ja kaikkinainen hyötyliikunta kuluttaa näitä ihania kaloreita, siihen päälle hikiliikunta ja se perusaineenvaihdunta.Jos on kipeä, silloin kaloreita kuluu enemmän kun elimistö taistelee taudinaiheuttajia vastaan. Syödä saa ja pitää. Kannattaa kuitenkin koittaa syödä ruokaa, ei kaloreita. ;)

      Tykkää

    3. Jihuu, täähän on mahtava! Pitääkö mun nyt alkaa pyytää ihmisiä kutsumaan mua tällä ;)Toi on totta, ettei itsekään aina muista miten se kulutus nousee ihan kaikesta mitä tekee. Joskus esimerkiksi muistan, että urheilin pari tuntia ja päälle vielä tein kahden tunnin siivousurakan, jonka ns. unohdin ja ihmettelin kun oli koko ajan nälkä. Kyllä sitä vaan kuluttaa energiaa ihan kauheasti :) Pitää syyä siis ruokaa ja kalorit ni tulee siinä ohessa ja niiden avulla vaan laskeskellaan, jos on tarve. Onneks aina ei ole :) Kiitos kommentistasi ja vielä enemmän kiitos tästä lempinimestä :D

      Tykkää

  3. Täällä toinen kävelevä kalorilaskuri! Automaattisesti tiedän ja tiedostan KAIKEN mitä suusta menee alas. Sinne ei mene esimerkiksi rahkaa vaan proteiineja. Sinne ei mene banaania vaan hiilareita. Sinne ei mene pähkinöitä vaan hyviä rasvoja. Ja kaikkien kohdalla pätee myös se, että sinne menee tietty määrä energiaa. Mulle juurikin siksi tärkeää tietää tämä, kun ruokavalioon ei kuulu mitään sontaa (en voisi koskaan enää mitään sellaista syödäkään koska tietoa on liikaa), ja tahdon syödä optimaalisesti, niin että minun on paras olla, mutta että myös saan tarpeeksi sitä, tätä ja tuota. Lisäksi lihaskasvatusprosessissa täytyy syödä niitä plussia ja on oikeasti syötävä tosi paljon puhdasta ruokaa, jotta saa sen täyteen. Silloin ei aina nälkä ehdi tulla, mutta pitää silti syödä. Ja siksi pitää tietää energiamäärät JA kulutusmäärät, jotta pysytään plussilla. Haastavaa, mutta kyllä mä tykkään. :) Toistaiseksi en ole kokenut tätä huonoksi asiaksi. Vaikka toisaalta, joskus silloin kun oli pullukka ja söi mitä mieli teki, oli ehkä puhtaimmillaan onnellinen. Toisaalta sitten taas, olo oli huono ja sitä oli tosiaan pullukka. :) Ja juuri siksi, ettei ollut tätä tietoa, mitä nyt on. Siksipä valitsen kyllä mieluummin nykyisen tilanteen. Eipä sillä, paluuta ei koskaan voisi ollakaan, tietoisuuden taso on liian suuri. Ja se ei sitten taas ole kyllä millään lailla huono juttu. :)

    Tykkää

    1. Puhut kyllä niin mun suusta tossa alussa. Sun ilmaisu vaan on hiukkasen parempaa kun mulla.. Voisinkohan joskus lainata sun ajatuksia ja sanoja kun kirjotan, niin tulis vielä selkeemmäks mun ajatus. Banaani on tosiaan hiilaria, eikä mikään pelkkä bansku ;) Mulle on tärkeetä myös, että ruoka on pääosin puhdasta ja se mitä suusta alas laitan on mietittyä. En tahdo tuhota hyvää oloa moskalla, vaikka sitäkin kyllä sattuu. Sikspä ehkä sulla ei tuu sitä negatiivista puolta näkyviin, kun et näe syytä syödä mitään turhia kaloreita. Mulla kun se itsekuri joskus katoaa ja niitä karkkejakin napaan menee, niin siinä vaiheessa tulee esiin se negatiivinen puoli laskemisessa… :)Vitsi sä kyllä puhuit ihan kun mun suusta! :)

      Tykkää

  4. oon eri mieltä tossa, että on mahdotonta oppia pois siitä kaloreiden automaattisesta summaamisesta, vaikka ne tietääkin hyvin. ite oon nimittäin kovan ajatustyön ja toiston avulla oppinut tuosta, omaa elämääni lopulta kovasti haitanneesta tavasta eroon.kun sairastuin syömishäiriöön teini-iässä, siitä se kaloreiden opettelu sitten alkoikin. lopulta, sairauden ollessa pahimmillaan, kaikki kalorit oli tiedettävä, missään muualla kuin kotona ei voinut syödä ja kahvinkin kalorit oli päivikirjassa laskutoimituksissa mukana. vuosia elin pakonomaisesti laskien kaloreita ja vaikka jossain vaiheessa niitä pystyinkin lisätä, en kuitenkaan voinut syödä mitään, minkä energiasisältöä en tiennyt.kun toipuminen lähti käyntiin, uskalsin nostaa painoa ja syödä vapaammin ja jopa tuotteita joiden kyljessä ei lukenut energiamääriä (hedelmiä punnitsematta, kouluruoka jne) kulki kalorilaskuri kokoajan mukana. ynnäsin aina ennen ruokailua edes suurinpiirtein syömäni kalorit ja illalla arvioin, paljon oli tullut yhteensä about pisteltyä poskeen.se alkoi pidemmän päälle ärsyttämään kovasti. toipuminen oli jo melkein lopuillaan, mutta kalorilaskuri oli jäänyt. ja nyt parin vuoden aikana oon päässyt siitä eroon. tietenkin yhä tiedän, paljon mikäkin sisältää, mutta jotenkin pystyin lopettaa sen miettimisen. en muista millä keinoilla tarkalleen ”pakotin ajattelun loppumaan” ennen kyseisen elintarvikkeen syömistä, mutta nykyään toimii. mulla ei ole hajuakaan paljon lounaani sisältää kaloreita, paljon päivässä niitä saan jne. no siis tottakai tiiän, että varmaan siinä normaalissa kulutuksessa, parissatonnissa mennään koska paino pysyy vuodesta toiseen samana, mutta siis ymmärsit varmaan pointin. kun vuosia on tiennyt tarkkaan kalorit ja nyt ei niitä edes sadan kalorin tarkkuudella uskaltaisi arvailla, se on paljon se.jos sua ei itteä häiritse toi sen kummemmin, niin voihan sen kanssa elää :) pääasia, että syö monipuolisesti ja tarpeeksi eikä ala ”pelkäämään” niitä kaloreita. oon aika varma, että tosi iso osa nuorista naisista laskee päivittäisen kalorinsa, vähintään arvioi, juuri niin kuin sinäkin, tai aivan vähintään tietää paljon mikäkin sisältää. kalorit on ollut niin keskiössä kaikkialla monen vuoden ajan, harmi kyllä.eli tiivistettynä: ennen söin lukujen mukaan, laskutoimitukset antoivat luvan vielä syödä vähän tai käskivät jättää syömättä. kaloreiden perusteella tein lounasvalintani jne. nykyään, nälkä ja kehon viestit ohjaavat valintojani, eivät luvut :)oon varma että sä pystyt myös oppimaan tästä eroon, vaikka tiiän että se tuntuu mahdottomalta! itekin olin varma, että kalorilaskuri seuraa mua aina. tietenkään et voi unohtaa, paljon se desi puuroa energiaa sisältää, mutta voit oppia olemaan ajattelematta. :)

    Tykkää

    1. Olipa muuten kiva kun avasit vähän sun meinneisyyttä tässä samalla, kun kommentoit. Yleensä sellainen ihminen just näkeekin hyvin ton laskemisen ongelman, joka on sitä itekin tehnyt ihan hulluuteen asti. Listoja ja inhottavaa laskemista, joka vaan tekee pahan mielen. Sitä ei tosiaan unohtanut sillon joskus edes sitä kahvia laittaa mukaan laskuihin, kun luvut oli muutenkin niin pieniä, niin sehän nosti kokonaisuutta jo tosi paljon…Ymmärrän ihan täysin mitä tarkoitit ja vaikka en ehkä ihan yhtä hyvin osaa sulkea sitä laskemista pois, niin en siltikään tosiaan enää tarkkoja määriä ruoastani laske. Listat on historiaa ja ruokien punnitus. Ei siinä olis mitään järkeä. Enemmänkin multa tosiaan sieltä alitajunnasta tulee se tieto päähän, että miten paljon joku yks omena sisältää ja että paljonkon saan ateriasta suunnilleen kaloreita. Samalla mietin siis myös paljonko saan muita ravintoaineita ja esimerkiks proteiinin määrän yms. Ne tulee automaattisesti ja vaikkei tarkkoja lukuja voi tietää, niin päässä ne on. Uskon, että joku päivä vielä oon oppinut tapaan, ettei aattele näitä tätäkään vertaa. Kiitti tsempistä, mä uskon että kyllä siihen se omakin uskominen auttaa, kun vaan yrittää :)

      Tykkää

  5. Odotin eilen oikeen innolla, mistäköhän mahdat kirjoitella tänään, kun pikkasen mainostit etukäteen – hyvä aihe, ehdottomasti! ;) Tässä asiassa on monta puolta. Tunnustan lukeutuvani niihin ihmisiin, jotka kyllä pystyy laskemaan kaikki kalorit, koska oon joskus nuoruudessani kaiken ulkoa opetellut. Ei siitä taidosta mihinkään pääse. Ihmeen kaupalla kyllä opin ajan myötä ulos siitä. Toisina päivinä (joita on suurin osa) en edes laske, mitä syön. Kaipa sitä on jo niin selkärangassa, millaisia annoskokoja voi vedellä… Joskus siis saatan ”kontrolloida” ruokailuja myös niillä. Otan töissä pienemmän lautasen, koska hahmotan siten paremmin ruokani määrän enkä syö liikaa. Niinä päivinä, kun lasken syömäni kalorit, en välttämättä vain välitä niiden määrästä. Jokainen pantterikarkkipussi, jonka vedän, huutaa kyllä ”360kcal/100g”, mutta saatan ajatella, ettei sen ole niin väliä. Hyödyllinen taito tämä välinpitämättömyyskin, kieltämättä! :D Kuten sanoit, varmasti on paljon noita ihmisiä, jotka todella eivät vaan tajua, kuinka paljon syövät. Saattaa myös olla niitä, jotka teeskentelevät, ettei sen parisataa sinne tänne merkitse mitään… En kuitenkaan tajua, miksi joillakin on tarve lähteä vertailemaan omia kaloreitaan jonkun toisen kaloreihin? Meillä on kuitenkin jokaisella uniikki kulutus, erilaiset päivärutiinit ja niin pois päin. Kaipa meissä naisissa elää sellainen pieni kilpailuvietti ja myönnän, että onhan se motivoivaa katsella kuvia kovassa kunnossa olevista naisista! Minäkin tahdon noi lihakset! :) Kalorien laskeminen on piinallinen taito, jonka kanssa on toisinaan haastavaa elää… Toivottavasti säkin joku päivä opit vähän hölläämään sen kanssa :) Tärkeintähän olis, että syö terveellisesti ja monipuolisesti! Siinä on itselläni ainakin opeteltavaa vielä paljon.

    Tykkää

    1. hähää, hyvä että muistit siis tulla lukemaan ;) On tosiaan monta puolta tässä asiassa ja ehkä nyt kun oon miettinyt asiaa enemmän, niin kallistun siihen, että täähän on oikeestaan vaan hyvä juttu. Eihän se nyt oo katastrofi vaikka joku päivä saa vähän enempi kaloreita ja välillä niin pitääkin olla. En vain aina tahtois, että joku ukko tuolla mun päässä huutelee mulle ilkeitä juttuja jos syön jotain normaalista poikkeevaa. se kun ei ikinä osaa olla hiljaa ;) Ehkä opin olemaan kuuntelematta sitä ja joku päivä oon kanssa välinpitämätön, kuten sinäki niiden pantteripussien kanssa. Irtokarkit nyt on mun intohimoni, eikä siitä pääse ikinä eroon. Ei vaikka miettisin kuinka, että ne on ihan turhia :D Ne on mun mielelle mielihyväruokaa :PToi kilpailuveitti voikin olla totta. Ehkä sitä tahtoo vertailla itseään ja näyttää, että hei näin hyvin mä vedän, mites sä? Vaikka oikeesti me kaikki kulutetaan tosi eri määriä ja jokuhan syö tuplat siitä mitä minä. Omaa vatsaa pitää kuunnella, eikä muutenkaan vaan laskea. Tottumus kertoo paljon ja aikalailla sitä on vuosien aikana oppinut ne omat annoskokonsa valkkaamaan sopiviksi :)

      Tykkää

  6. Taallakin entinen kalorinlaskija! Onneks monien vuosien jalkeen paasin eroon tasta inhottavasta tavasta (muistan viela kalorimaarat, mutta en muista koska olisin viimeksi laskenut syodessa!) Mulle ruoka/syominen on nautintoa, mutta syon vain niita ruokia mista mulle tulee hyva olo! Esim. Makkarin burgereihin en koske pitkalla tikullakaan, kun taas kotona tehtya pizzaa syon mielellani.Syon terveellisesti, mutta jos silloin talloin hairahdan kakkupalan syomaan, niin ei siita enaa koko maailma kaadu ;) Ika ja lapset tuovat tullessaan muutakin ajateltavaa kuin kalorit!Kylla sakin siita viela eroon paaset, pikku hiljaa :)

    Tykkää

  7. Piti viela laittaa, etta jos syo kasvisvoittoista ruokaa ja muutenkin ”puhdasta” ruokaa niin ei kaloreita tarvitse laskea! Sen jalkeen kun lopetin kaloreitten laskemisen, nautin huomattavasti enemman syomisesta (ja elamasta!) , ja paino on pysynyt viimeiset 10 vuotta suht samana! Hyvinvointi on muutakin kuin ruokaa ja treenia! ” Even if you eat all the broccoli in the world, It doesn’t make you any healthier, if you are not happy.”Sulla on terveellisen nakoinen ruokavalio, ja naytat tosi trimmilta! Ala turhaan stressaa kalorien kanssa! Kivaa sunnuntaita!

    Tykkää

    1. Hyvin kirjotettu Hellu :) Tosi kiva kuulla myös siitä miten moni osaa syödä olonsa mukaan ja pystyy olla laskematta.Itsekin lasken ilman edes tiedostaen sitä, mutta teenpä sitä kuitenkin. Ja vaikka niitä kevyitäkin ruokia syö, niin ajatus on laskenut nekin ilman että sitä ajattelen.. ei mitään tarkkaa, mutta tiedän kyllä aina mitä syön niin sanotusti. Ajattelet ruoasta juuri oikein, eli pidä toi! Mulla tavoite on ihan.Tottakai tahdon syödä pääosin vain niitä ruokia jotka tekee kropalle hyvää, mutta joku päivä toivon vielä voivani syödä vaikka pitsan ilman että siinä killuu joku numero päällä :DHei mahtavaa viikkoa siulle Hellu! :)

      Tykkää

  8. Tutulta kuulostaa :) Mulle on ainakin tärkeää tietää mitä kurkustaan alas pistää.. Hitto että sä osaat kirjoittaa näistä asioista hyvin, ilo lukea! :)

    Tykkää

  9. Itse en laske kaloreita tai syö ”hiilareita” banaanin sijaan tai ”proteiinia” rahkan asemasta. Mä syön ruokaa, monipuolista ja kasvisvoittoista sellaista. En edes tiedä paljon saan pv:ssä energiaa, ja ulkomuoto pääosin samana vuosia (vaakaa en omista). En punnitse salaattimääriäni tai mittaa desillä keittoannostani vaan syön nälkääni ja sen mukaan mitä kroppa tuntee tarvitsevansa. Terveellinen kasvisruokavalio tulee luonnostaan, joten miksi alkaa miettiä tai laskea paljon tässä punajuuressa tai kanttarellikastikkeessa on kaloreita kun kyllä se kroppa sanoo pv:n kulutuksen ja aktiivisuuden mukaan tarviiko syödä lautasta loppuun . Luonnostaan pidän huolen siitä että saan kaikkia ravintoaineita (proteiinia, hiilaria, rasvoja, vitamiineja…) syödessäni mutta en syö pelkästään sen takii et ”hei tarviin 200kcal hiilaria lisää”.

    Tykkää

    1. Ja juuri noin sen kuuluisikin mennä! Kunpa itselle ei ikinä olisi muodostunut edes väärää tapaa, vaan pystyisi seurata ainoastaan vatsaa ja oloa. Hyvä, että joku edes osaa sen oikein :) Ehkä mä vielä joskus sitten, kun treenaa sitäkin tarpeeks.. Harmi vaan kun on tullu toista tapaa treenattua yli kymmenen vuotta, niin yritäppä päästä siitä sitten hetkessä eroon. Muttamutta. Some day :)

      Tykkää

    2. no mut oppia ikä kaikki. ja sitä paitsi kun sullakin terveelliset elämäntavat tulevat selkärangasta niin opit varmasti ajallaan senkin, kalorien kyttääminen tai pakonomainen laskeminen ei ole tarpeellista painon tai fyysisten ja perustoimintojen ylläpitämiseksi. Ihmisellä kun on ihan luontainen ”laskuri” joka kertoo milloin on nälkä ja milloin sitä on kylläinen (mielihalut ja tapasyöminen on erikseen). Ja sitä paitsi, mitä enemmän syömisestä stressaa, sitä enemmän siitä tulee ongelma ja murheenkryyni ja stressi sekoittaa järjestelmää jolloin esim. näläntunnetta on paljon vaikeempi havaita tai vastaavasti hillitä ylensyömistä. So, keep it simple girl! Maailmassa nyt kun on paljon enemmän ja suurempiakin asioita murehdittavana kuin se onko kokoa 34 vai 38, kun perusterveellisesti elää joka tapauksessa.

      Tykkää

  10. Jep, minäkin tiiän ketä tarkoitit tuolla 1000 kaloria päivässä tyypillä…:P itseäni ärsytti se myös todella paljon, koska se kalorimäärä on todellakin suurempi kuin 1000 kcal…no eniveis, toivottavasti joku häntä valaisisi :)

    Tykkää

    1. Niin, enhän tarkoittanut hänellekkään mitään pahaa, vaan oikeestaan kehuin vaan miten hyvin sekin tyttö syö oikeasti. :) Ehkäpä tietääkin sen itse, mutta puhuu toista :) Ootte te fiksuja ;)

      Tykkää

  11. Mä joskus toivon että munkin pääni sisällä olis valmis kalorilaskuri, mutta toisaalta nyt kun lukee tuota kuinka laskee jo ruokaa suuhun laittaessa niitä määriä niin ei tunnu houkuttelevalta… Mutta tietysti olis hyvä tietää tarkemmin että kuinka hyvin tai huonosti milloinkin syö.Kiitos taas kerran mieltä avaavasta kirjoituksesta !! :)

    Tykkää

    1. Hih, kiitos Janna. täytyy mennä kurkkimaan heti mitä kivaa tunnustusta siellä oikeen on! Tulipa kiva maanantai aamunalku <3Ja hyvä jos tekstissä oli luettavaa.. on ne hassuja ne kalorit. niiltä kun ei välty missään ei koskaan. Aina niitä vaan joutuu syyä ;)

      Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s