Kaikki on valinnoista kiinni.

Herään aamulla aikaisin ja tunnustelen oloani. Voisin mennä lenkille, mutta en ole aivan varma olenko juuri tänään sillä tuulella. Pitäisikö juoda ensin kahvia vai ei. Vai ehkä kuitenkin pitäisi ensin mennä lenkille. Sen voisi kyllä tehdä myöhemminkin. Entä jos en tee sitä silloin, jos en ehdikään? Pitäisikö ehkä siis kuitenkin mennä juuri nyt ja hikoilla pois turhat energiat heti aamusta. Aamiainenkin maistuisi itseasiassa paremmalta ja voi ei sitä oloa mikä sen jälkeen olisi…

Tällä tavalla kulkee usein minun aamuni, kun herään ennen kellon soittoa tai olen laittanut kellon vartavasten soimaan aikaisin. Yleensä kyse on ihan sisäisestä kellosta, joka sattuu soimaan omia aikojaan ja alkaa kolkutella, että joskos voisi nousta. Nousta tekemään jotain kivempaa kuin nukkumista. Lenkille menen melko usein heti aamusta tai ainakin pariin kertaan viikossa. Liian usein en viitsi käydä, ettei tuhlaudu heti kaikki energiat aamulla ja jaksaa illalla pidemmän treenin. Varsinkin tyhjällä vatsalla treenaaminen kuluttaa ainakin itseltäni paljon enemmän koko päivän energiasta, joten sitä ei viitsi aivan joka aamu suorittaa. 

Ajatuksenani tänään kuitenkin se, että joudumme tekemään paljon valintoja elämässämme koko ajan ja vaikka jotkut niistä ovat suuriakin, niin paljon niitä pieniä valintoja tapahtuu ihan päivittäin. Ja juuri niistä pienistä valinnoista muodostuu ajan kanssa aika paljon enemmän, kuin huomaammekaan. Niistä muodostuu se miten voimme ja kuinka itsemme näemme. Muodostuu vartalo ja hyvinvointi, valinnoilla määräytyy myös se, minkälaisina ihmisinä meitä ulkoapäin katsellaan. Miten valitsen sanani toiselle? Kuinka valitsen ruokani lounaalla ja saanko ehkä jonkun muunkin tekemään juuri sen oikeanlaisen valinnan? Usein myös juuri ne pävittäiset valinnat saavat aikaan hyvän mielen iltaa kohde, kun on saanut itsensä tekemään jotain, mitä ei olisi millään jaksanut, tai on vaikka suorittanut epämieluisan työtehtävän. Ehkä huomenna olemme tyytyväisiä valintaamme syödä hyvin tänään ja nukkua pitkät yöunet, kun huomenna onkin taas energinen ja aurinkoinen olo. Valinnoillamme olemme tehneet seuraavasta päivästä paremman, ja saman voimme tehtä yhä uudelleen ja uudelleen. 




Itselläni ne pienet valinnat koskevat esimerkiksi juuri päivittäisiin rutiineihin liityviä asioita ja vaikka sitä, että minkälaisen treenin teen juuri tänään. Saatan myös valmiiksi miettiä jo seruaavaa päivää ja kaavailla sinne vielä paremman treenin joka täydentäisi viikon onnistumisia. Suunnitelmat eivät aina itseni kohdalla kuitenkaan täsmää, sillä mieli saattaa muuttua yön aikana. Eilen suunnittelin esimerkiksi salipäivää, mutta aamulla herätessä tiesin, että lenkkipäivähän se tänään onkin. Lopputuloksena en tosiaankaan suunnannut kohti salin rautaista näkymää, vaan puin lenkkarit jalkaan ja juoksin metsään. 15 kilometriä ja risat taisi mennä tällä kertaa. Siihen päälle vielä parin tunnin siivousurakka äidin luona, eikä huoltakaan, että energia olisi loppunut kesken. Ja mitä olisi käynyt jos olisin valinnut sen salin? Olisin kuollut tylsyyteen ilman motivaation pistosta ja samalla olisi jäänyt väliin hieno päivä ulkona aurinkoisessa ilmassa. Luultavasti olisin jaksanut siellä salila sen puoli tuntia ja lopulta olisin innottomana lähtenyt kotiin. Onneksi siis menin lenkille tänään ja tein sen valinnan, mistä eniten nautin. Nyt on väsyneet jalat ja hyvä mieli. I made a right choice.

Toinen asia, joka varmasti tuo jokaiselle ihan päivittäin mietittävää  on ruoka ja sen oikean lautasmallin toteuttaminen. Niin ja voihan olla, että se valinta onkin juuri se, ettei jaksa niin välittää vaan laittaa lautaselleen juuri sen mitä edessä silloin sattuu olemaan tai mitä joku tarjoaa. Itselläni ei ole suurta ongelmaa sen kanssa, että mitä suustani alas laitan, sillä pidän terveellisistä ruoista ja nautin syödessäni hyvin. En edes haaveile niistä epäterveellisistä roskaruoista, sillä ne eivät minulle maistu ollenkaan. Tästähän nyt olenkin kirjoittanut monesti, mutta mainitaan nyt vielä ettei vaan pääse keneltäkään unohtumaan ;) Siltikin joudun joskus valintojen eteen, kun eteeni sattuu karkkihylly tai joku tarjoaa pussistaan muutaman karkin. Otanko vai kiitänkö kauniisti ja sanon ettei juuri nyt maistu? Ainahan ne maistuu, olisin siis valehtelija! :D Karkkien kohdalla olenkin siis heikkopeikko, joten ei ole kertaakaan että olisin kieltäytynyt jonkun tarjotessa, mutta kaupan hyllyjen ohi osaan onneksi jo kävellä. Sehän olisikin aika inhottavaa, kun tulee päivittäin käytyä kaupassa ja joka kerta joutuisi ostaa jonkun pussin, kun ei vain osaisi kävellä siitä ohi.. :D Joinain päivinä otan pienen karkkipussin ja mielellään juuri niitä kovia karkkeja joita voin jakaa useampaan iltaan ja nautiskella muutaman illassa. Onneksi niihinkin sorrun melko harvoin. Muuten olisin yksi kävelevä karkki ja muuttuisin väriltäni kirjavaksi, koska sen verran perso olen makealle…


miksei mun huulet ole noin kivat?

Tänään mieleeni tuli valinnat ja niiden vaikeus ja toisaalta taas helppous. Lauantai on monille päivä jolloin lähdetään baariin ja aloitetaan jo iltapäivästä valmistautuminen illan juhlintaa varten. Itsellänikin näitä päiviä mahtui kesään muutama, mutta en koe olleeni niinä aikoina kovin onnellinen. Nautin kyllä ajasta mahtavien ystävieni kanssa, mutta se sunnuntain väsymys ei ollut yhtään sen arvoinen. Vai oliko? En siis juo koskaan paljoakaan, pari juomaa vain, mutta siltikin valvominen ja ulkona pomppiminen koko yön ei sovi minulle yhtään. Morkkis ja paha mieli, eikä intoa urheiluun, kun tuntuu että kaikki rutiinit on viety hullutuksiin. Normaalisti olen aamuisin energinen ja sepä katoaa kokonaan kun vaihtaa elintavat toisenlaisiksi. Tottakai on ihanaa, että välillä järjestetään kivoja tapahtumia, kuten talvella tulee taas kivoja pikkujouluja, mutta harvemmin on aina paras. Tuntuu tuplasti kivalta, kun ei ole rutinoitunut siihen hauskanpitoon ja osaa ottaa tällöin enemmänkin kuin kaiken irti. Siksipä olenkin tehnyt pienen valinnan syksyyn ja kevääseen, joka on ollut kyllä jo päällä viimeisein kuukauden, mutta tahdon tänään jakaa sen tänne teillekkin. Aikaisemmin en ole valintaani sen kummemmin edes ajatellut, mutta tänään kun kaikki muut näyttävät hulinoivan humalan voimin, niin itse päätän olla ilman;  Ei alkoholia, eikä turhia juomia minulle kiitos. En ole rupeamassa absolutistiksi, sillä siihen en koe tarvetta, kun eihän se alkoholi kuitenkaan ole mikään rutto jota pitäisi välttää. Eikä tämä muutoksena muutenkaan ole suuri minulle, mutta tiedostanpa ainakin valintani vielä paremmin. Mikäli joskus eksyn istumaan iltaa hieman pidemmäksi aikaa, niin en kieltäydy yhdestä minttukaakaosta, mutta siihen se sitten saa jäädäkkin. Jälkkärinä minttukaakao on vaan niin hyvää! Uskon, että on hyvä pitää pieni kausi ilman turhia juomia ja meininkejä. Keskityn nyt uuteen työhön ja urheiluun vapaa-ajalla, joka näyttää vievän aika suuren osan illoistani. Mitäs ovat niin lyhyitä. Viikonloputkin tuntuu taas olevan niin nopeasti ohi, että en millään jaksaisi niitä tuhlata väsymykseen ja mökötykseen, joka seuraa helposti vähistä unista. Pysyttäydytään siis tällä linjalla ainakin tämä syksytalvi, miksei pidempäänkin. 

Nojoo, valinnat on meidän jokaisen omia, eikä kukaan voi tehdä niitä meidän puolesta. Tai no voi tietenkin, mutta ei ne sillä tavalla toimi eikä kanna kovin pitkälle. On ihmisiä, jotka tarvitsevat sen toisen ohjaamaan ja neuvomaan, mutta siinäkin on takana oma valinta, joka sanoo, että ”kuuntele tätä ihmistä ja tee näin”, jolloin valinta lopulta onkin omien korvien välissä. Eli omaa aikaansaannosta. Moni ystäväni elää aivan päinvastaista elämää kanssani, enkä tuomitse sitä millään tavalla. He nauttivat juuri eniten näistä viikonlopun hulinoista, kun taas minä olen tällä hetkellä maailman onnellisin tekemästäni päivän treenistä. Olo on väsynyt ja mieli on aivan valmis unia moikkailemaan, eli lepoon. Olenkin siis jo aivan innoissani huomis aamusta ja siitä, että herään pirteänä ja voin singahtaa vaikka heti aamusta taas lenkkipolulle. Vaikka oikeasti teen kyllä aivan toisin ja juon rauhassa kahvia ja syön aamiaisen, jonka jälkeen on aivan varmasti nyt se salitreeni. Lupaan. Nyt kun sen täällä sanon, niin en voi sitä enää perua. Enhän? et.


Kuinkas siellä vietetään lauantaita? Tiedän, että moni täällä jakaa saman ajattelutavan kanssani, ja siksi onkin ihana jakaa asioita teidän kanssanne. Mistä olet itse tyytyväinen tämän päivän valinnoissasi? Menikö joku valinta tällä viikolla pieleen? 


Kivaa launtai-iltaa ja sunnuntaille kivoja treenailuja tai oikeastaan kivoja aivan mitä vain keksittekin puuhata. Itse menen brunssittelemaan heti salien jälkeen, eli tiedossa syömistä ja possuttelua herkkupöytien äärellä….Nams. =) 

(katsotaas kuinka hyviä valintoja siellä osaan tehdä.. ;) )

puspus <3

12 vastausta artikkeliin “Kaikki on valinnoista kiinni.

  1. Nyt on ihan pakko kommentoida tähänkin! Olen miettinyt tota alkoholi asiaa itsekin viimeaikoina. Ennen olin ystävieni kesken se kovin menijä, mutta nyt olen se joka hyvä että edes lähtee mihinkään..Oma suhtautuminen alkoholiin on muuttunut viime kesän aikana hyvinkin paljon. Se on jäänyt oikeastaan kokonaan ja olenkin miettinyt jos se ei kuuluisikaan elämääni enää jatkossakaan. Olen ollut mukana baarissa ystävieni kanssa selvinpäin kesän jälkeen, mutta se ei iske enää samalla tavalla, mieluummin jään kotia :D Hauskaa voi pitää ilman alkoholiakin, vai mitä? ;)

    Tykkää

    1. Hauskaa voi tosissaan olla ilman juomistakin, ja sitä mulla oli nuorempana paljonkin baarissa käydessä kun olin paljon selvinpäin mukana vaan tanssimassa. Nykyään kaikki taitaa vaan olla niin kännisiä ja tylsiä, ettei saa sinne tanssilattialle niin seuraa, joten… koti on parempi :P Niin ja se väsymys on toinen, vaikka ei niin joisikaan, mutta silti turha valvominen tekee tehtävänsä. Kiva olla pirtee. Esimerkiks just tänään, kun on niin paljon aikaa vietellä vapaa päivää =))

      Tykkää

  2. Taas kerran loistava kirjoitus ihan nappiin, oot kyllä niin fiksu! Tuntuu että puet sanoiksi monet ajatukset mitä täälläkin päässä liikkuu :)Itsellä on tämä viikko kyllä elintapoja ajatellen ollut täynnä vääriä valintoja. Poden siitä tokikin huonoa omaatuntoa, ja olo ei ole ollut fyysisestikään parhain kun herkkujakin on tullut syötyä. Toisaalta tuntuu, että ”taito” tehdä vääriäkin valintoja ja kyky antaa itselle ne anteeksi tarkoittaa sitä ettei koko elämänhallintani ole niistä kiinni, psyyke pysy kasassa eikä ole tarvetta käynnistää herkuttelun jälkeen jotain superdieettiä, life goes on..Alkoholiin ja juhlimiseen palaten, meillä oli eilen tosiaan ne leidarin juhlat, eli pari drinksuu tuli otettua ja kukuttua myöhemmälle, tosin lähdin kotia heti shown loputtua ;D Mutta siis kyllä vaan tuntui aamusta että on veto ihan poissa! Mitä harvemmin, sen parempi niinkuin sanoit :)

    Tykkää

    1. Voi kiitos, oot siis itekin aika fiksu,jos ajattelet samalla tavalla ;) hih. Mulla itseasiassa tuli tää aihe mieleen just tänä viikonloppuna sen takia, kun tosi moni sattu olemaan juhlimassa ja näytti olevan syytäkin siihen. Kuten sanoin, on kiva käydä harvemmin, jos on kunnon juhlan aihe, esimerkiks teillä just nää ladylinen partyt :) Mutta sielläkin kaikki juhlijat taitaa olla liikuntapainotteisia, että tuskin mitään ylilyöntejä kauheesti sattuu…vai? :DPitää niitä vääriäkin valintoja tehdä, eikä ne oikeastaan sitä ees ole. Välillä antaa itelleen vapauden valita toisin, niin on helpompi taas ens kerralla pysyä tiukkana. Jos kieltäytyis aina kaikesta kivasta, niin alkais varmaan pipo vähän kiristää ihan jokasella.. ;DMutta hei… hyvä me =)

      Tykkää

    2. Juu tietysti meillä oli viiniä ruoan lisäksi tarjolla mutta kaikki käyttäytyi hyvin eikä ollu mitään känniääliöitä :)Yap, hyvä me! ;)

      Tykkää

  3. Ylimääräistä vapaapäivää arvostaa paljon, kun käy viitenä päivänä viikossa töissä… Ei todellakaan tee mieli käyttää viikon toista vapaapäivää sängyssä makaamiseen! Krapulapäivää seuraavanakin päivänä on vielä veltto olo ja vaikkei oliskaan juonut paljon niin kyllä pelkkä univelkakin tuntuu. Oon tän sairastelun takia itekin viime aikoina miettinyt, että jättäisin alkoholin hetkeksi pois kokonaan, että saisin kroppani taas kuntoon. En juo muutenkaan enää mitenkään kovin usein, mutta paljon, kun sille päälle satun. Valintojen suhteen täytyy muutenkin sanoa, että suunnitelmien tekeminen on fiksua (ja oudolla tavalla hauskaakin), mutta kannattaahan se kuunnella kroppaa! Jos tuntuu siltä, että tahtoo lenkille niin miksi lähteä salille vain siksi, että se lukee treenisuunnitelmassa? Ehtii salille joku toinekin päivä :) Lepopäivääkin voi siirtää… Tästä tekstistä heräsi kyllä paljon ajatuksia, kiitos! :)

    Tykkää

    1. Hienoa kun niin moni samaistuu ja näkyy olevan ihan samat ajatukset kun itselläkin :) Enkä kyllä ketään arvostele sen suhteen mitä valintoja tekee, mutta ajatuksena juurikin ne omat valinnat ja miten ne vaikuttavat omaan elämään. :)

      Tykkää

  4. Ajatuksia herättävä postaus! Suunnitelmallisuus on aika hyvä apu helpottamaan jokapäiväisiä valintoja liikunnan ja ruoan suhteen. Kun etukäteen on jo päättänyt minkä treenin aikoo tehdä huomenna tai mitä ruokaa aikoo ostaa (ja ennen kaikkea mitä EI saa ostaa :) ) niin välttää sellaiset tilanteet, missä hetken mielijohde johtaisikin huonoon valintaan. Toisaalta taas ei saa olla liian rankka itselleen vaan pitää myös muistaa joustaa: jos en aamulla oikeasti halua yhtään lähteä salille niin ei ole katastrofi vaihtaa se juoksulenkiksi :)

    Tykkää

    1. Joo, pitää voida muuttaa mieltään, eihän siitä tulis mitään jos aina pitäs pysyä säännöissä ja ruodussa. Mulla kun niitä sääntöjä on niin paljon, että olisin yks orja koko nainen jos noudattaisin kaikkea mitä suunnittelen :D Kiva kun sain ajattelemaan :))

      Tykkää

  5. Tosi kiva postaus!:) Vapaapäiviä ja alkoholia oon itekin pohtinut viime päivinä, etenkin tänään. Itse kun oon saanut tuntea nahoissani tuon krapulaisen vetämättömyyden ja väsymyksen tunteen. Mua alkaa nykyisin tällasina päivinä jotenkin harmittaa just se, ettei oikein jaksa tehdä mitään ja menee helposti koko päivä vaan mässäillessä ja velttoillessa. Nykyisin vielä krapulat ovat sitä luokkaa, että alkuviikon ajan saattaa olla vielä aika vetämätön olo.:/ Noh, tästä sitä taas oppii ja tietää paremmin, miten haluaa jatkossa toimia. Oonkin alkanut entistä enemmän miettimään alkoholin käyttöäni ja sitä, miten haluan päiväni käyttää, ja erityisesti nää kullan arvoiset viikonloppupäivät.:)

    Tykkää

    1. Kiitos =) Just se veltto olo on tosi inhottava, ja sepä tulee helposti pelkistä vähistä unista. Tosin joskus on vaan pakko kärsiä, kun on sattunut lähtemään ulos. Eihän se hauskanpito ilmasta oo.. ;) Mutta ihan loistavaa, jos sain sutkin vähän miettimään tätä aihetta. Voihan sitä aina pikkusen vähentää omaa alkoholin käyttöön, jos tuntuu, että haluaa ehkä nauttia niistä viikonlopuista vähän enemmän. =) Tai no, toiselle se on se suurempi nautinto, joten valitkoon kukin mikä parhaalta tuntuu.. :)

      Tykkää

  6. Mun mielestä toi alkupätkän kuvaus sun ajattelusta kuulostaa taas kerran mun korvaan huolestuttavalta. Ehkä siksi kun se muistuttaa niin paljon mun omaa ajttelutapaa, että liikunta ennen kaikkea. Yleensä jos joutuu kovasti punnitsemaan tuollaisia asioita, (tyyliin menenkö nyt lenkille, vai myöhemmin) se kertoo kyllä jostakin.Ehkä sellaisesta kaipuusta että voisi sitä jättää menemättä, kerrankin? Korjaa jos olen väärässä tai ärsyttävä (taas)!Oon muuten ite kans alkoholin suhteen samoilla linjoilla. Nojoo, on se ihan hauskaa joskus, mutta onko sen väsymyksen arvoista? Olo on kuin kuumeessa maatessa, riippuen kuinka paljon on tullut otettua.

    Tykkää

Kaunis kiitos kommentistasi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s